Lempeät henget kehtos äärellä

Ruokki sieluasi hentoa,

Siivillään suojas elämäsi lentoa

Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.

Älys ja sydämesi lämmöstä,

Hymystä huulien ja katsannon,

Kaikesta mikä hurmaavinta on

Saat kiittää haltiatarhenkiä;

Uskon saithan korkeampaan voimaan,

Rakkauteen ylevimpään myös,

Tuskan keskeenkin käy tähtilaulu soimaan,

Toivo kirkastaa sun synkimmänkin yös.

Heidän lauluunsa oot usein uinahtanut,

Unta nähtyäsi taasen herännyt.

Kaipuu johonkin on sinut uuvuttanut,

Onneen havahduit, niin heräjä myös nyt!