Laskelma
Kreditiivilaina, mahdollisesti 6 000 000 markkaa, käytetään arvionomaisen laskelman mukaan seuraavasti:
A.
vuoden pituisiin lainoihin viljan maahantuojille 1 500 000
viljan ostamiseen kruunun laskuun, siitä kevätsiementä lainattavaksi
seuraavaan satoon asti 37 000 tynnyriä 1 075 000
siis takaisin maksettavaa vuonna 1868 2 575 000
B.
kotitarveviinanpolttoon käytettyjen
laitteiden lunastamiseen 800 000
paloviinavuokran korvaamiseen valtiolle 500 000
1 300 000
jotka varat, jos ensi vuoden sato on tyydyttävä, voidaan laskea enemmässä tai vähemmässä määrin saatavan takaisin paloviinaverona vuonna 1869.
C.
korvauksina valtiolle erityisistä määrärahoista yleisiin töihin – joiden tulee mennä
kulkulaitosrahaston lainaksi annetuista varoista ja jotka lasketaan saatavan
takaisin viimeistään vuonna 1869. 315 000
Laina pitäisi siis voida maksaa takaisin
1868 kohdan A mukaan 2 575 000
1869 oletetaan puolet kohdan B mukaan 650 000
kohdan C mukaan 315 000
mk 3 540 000
Ja kun lainan vakuudeksi siirretään hätäapurahastoon valtion saatavat ennen tämän vuoden tammikuun 1. päivää rahvaalle lainaksi annetusta viljasta, suunnilleen 150 000 tynnyriä, niin olettaen satojen olevan runsaammat tulee tästä ennen vuotta 1869 poistua ¼ eli 37 500, mikä tekee 82 500 kun lasketaan 22 markkaa tynnyriltä.
siis vuoden 1869 lopussa mk 4 365 000
Yllä olevien erien on laskettu tulevan maksettaviksi, jos lainasta käytetään 5 115 000 mk.
Jos koko 6 miljoonan laina käytetään, niin osa lopuista 885 000 markasta lainattaisiin kotiteollisuusartikkelien valmistuksen ja viennin edistämiseen, ja ne lainat annettaisiin noin yhdeksi vuodeksi.
Oletetaan tässä 425 000
koko 6 000 000 markasta voitaisiin siis laina-ajan lopussa
maksaa takaisin 5 000 000
mistä kuitenkin on vähennettävä osa lainan korosta,
oletetaan puolet 360 000
Laskelma osoittaa, että ainakin puolet lainasta on varmasti maksettu takaisin laina-ajan päättyessä.
Jäljelle jääneen 3 000 000 markan muuntaminen yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi ei voi tuottaa vaikeuksia.
Kadot voivat kyllä jatkossakin vaikeuttaa myös yllä esitettyä lainan takaisinmaksua ja pakottaa myös uuteen velanottoon. Sellaista asioitten tavalliseen järjestykseen kuulumatonta onnettomuutta ei missään inhimillisissä laskelmissa ole mahdollista ottaa huomioon.
Mutta jos katoa ei tule, niin tuohon järjestykseen sitä vastoin kuuluu, että kansa, joka tuntee toimintaansa kauan lannistetun, ponnistelee sitäkin suuremmalla voimalla. Sen yritteliäisyyden mukana kasvavat valtion tulot – ja kokemus on opettanut, että Suomen valtion tulot antavat normaaleina aikoina merkittävän ylijäämän, kunhan vain menoja ei lisätä. Tämän ylijäämän ovat kuitenkin viime vuosina nielaisseet hätäaputoimet.
J. V. S:n
