Herra Snellman: Usean kunnioitetun puhujan esille ottamaa ehdotusta, että jätettäisiin Tiedeseuran hoitoon olemassa olevat ja mahdollisesti syntyvät muinaismuistomerkkien kokoelmat, pitäisin minäkin nöyrimmin omasta puolestani soveliaana myös siitä näkökulmasta, että sekä kotimaisten muinaismuistomerkkien keräämisen edistäminen että niiden hoito olisi syytä jättää henkilöille, jotka ovat niistä kiinnostuneita, niin ettei siitä tule vain jonkun tai joidenkin virkavelvollisuutta. On kuitenkin yhtä ja toista, joka tällä hetkellä ehkä vaikeuttaisi sellaista järjestelyä. Ensinnäkään ei Tiedeseuralla niin sanoakseni ole sijaa maan päällä, sillä vain yliopiston ja sen hallinnon hy­vän­tahtoisuutta on se, että sillä on huone, jossa kokoontua, ja paikka, jossa pitää pientä kaappia kirjoja ja asiakirjoja varten. Vielä vähemmän on Tiede­seuralla tiloja mitään muinaisesineitä varten, niitä säilytetään eräässä yliopis­tolle kuuluvassa tilassa. Jos tiedeseuralle ei myönnetä erityisiä varoja tätä tarkoitusta varten, tilojen hankkimiseen muinaisjäännösten säilyttämiseksi, niin syntyisi ehkä ristiriitoja, jotka eivät ole missään suhteessa toivottavia. On todellakin niin, että yliopiston konsistori on auktoriteetti, jolla on liian monta päätä ja jota johdattelevat liian monet intressit. Ei voida odottaa, että esim. herrat teologit ja herrat medisiinarit osoittaisivat erityistä kiinnostusta muinaistutkimusta kohtaan, ja tuskin on edes niin, että filosofisen tiedekunnan matemaattisessa osastossa olisi erityisen kiinnostuneita henkilöitä. Oikeastaan voidaan suurempaa mielenkiintoa odottaa vain filologien ja historioitsijoitten keskuudessa, ja harvoin on niin, etteivät useimmat yliopistoon kuuluvat herrat kielentutkijat ja historiantutkijat kuuluisi myöskin Tiedeseuraan, joten tehtävä voitaisiin tosiasiassa antaa historiallis-kielitieteelliselle osastolle. Mi­tään syytä tuntea itseään loukatuksi sellaisen muutoksen, sellaisen siirron johdosta ei suinkaan ole yliopiston konsistorillakaan, vaan voidaan olettaa, että asiaan kohdistuva kiinnostus saisi konsistorin tunnustamaan järjestelyn soveliaisuuden. Kuitenkin, olojen ollessa nykyisellään, saanen omasta puo­lestani yhtyä esitykseen ja mietintöön, niin että muinaisjäännösten hoito jätettäisiin toistaiseksi tähänastiseen tapaan konsistorille. Kysymys ei ole siitä, etteikö aina olisi olemassa jotakuta henkilöä, historioitsijaa tai filologia, joka mielellään ottaisi itselleen esimiehen tehtävät. Mutta joka tapauksessa olisi tarpeen, että olisi jo­ku erikseen palvelukseen otettu ja tehtävästä palkkaa saava muinais­esinekokoelmien hoitaja, asetettiinpa ne sitten konsistorin tai Tiedeseuran ylimmän valvonnan alaisiksi. Pääasiassa juuri hänen mielen­kiinnostaan ja näkemyksestään riippuu asian menestyminen, ja jos hän on asiantuntija ja mies paikallaan, niin en epäile, etteikö konsistori suostuisi hänen ehdotuksiinsa.

– –

Herra Snellman: Haluan vain saada kunnian täällä sanotun johdosta tehdä tiettäväksi, että kaikki Tiedeseuran julkaisut ottavat vastaan kirjoituksia keneltä tahansa. Tiedeseuran aktit ja samoin sen lisät ovat yhtä lailla avoinna, niin että jos kokoelmia hoitamaan palkattaisiin antikvaari, ja hän haluaisi saada julkaistuksi muinaistieteellisiä kirjoituksia Lisiä-sarjassa, niin sellaiselle ei varmasti olisi mitään esteitä, sikäli kuin varat siihen riittävät. Mitä muuten tulee erääseen myöhempään puheenvuoroon, en halua ilmaista ihmettelyäni jonkun muun ilmaiseman ihmettelyn johdosta, sillä niin asiantuntevaa ja harkittua ihmettelyä vastaan ei ole sopivaa puhua. Olen kuvitellut, ettei mikään muu maassamme olisi oikea viranomainen päättämään muinaisesineitten arvosta ja siitä, säilytetäänkö ne vai ei, kuin se, jolla on jotain tietoa olemassa olevista kokoelmista ja joka varsinkin on omistanut niille joitakin tutkimuksia. Siksi en ole voinut kuvitella, että jonkin muun viranomaisen asiaksi jätettäisiin kokoelman hoito, joka esityksessä ja mietinnössä asetetaan konsistorin tehtäväksi, mikäli konsistori edelleen huolehtii kokoelmista, tai mikäli tämän ehdotuksen mukaan Tiedeseura asetettaisiin konsistorin sijaan, ei tästä välttämättä seuraisi, että myös kokoelmat asetettaisiin Tiedeseuran hoidettaviksi – mutta muilla voi olla tästä asiasta muita mielipiteitä ja minä en ihmettele kenenkään muun mielipiteitä.