Kertomus tilastollisen viraston perustamisesta, konsepti

Tietoka dokumentista

Tietoa
15.2.1865
Pvm kommentti: 
Päivämäärä ei ole tarkka
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Vuonna 1861 laati tarkoitusta varten asetettu komitea ehdotuksen tilastollisen viraston perustamiseksi maahan. Ehdotus painettiin ja sitä levitettiin, jotta paitsi asianomaiset viranomaiset, myös yksityiset asiantuntijat saisivat tilaisuuden lausua siitä mielipiteensä ja esittää huomautuksiaan. Kun niitä oli saatu, ei kuitenkaan ryhdytty muihin toimiin, koska samoihin aikoihin maan säädyt antoivat asiasta anomusesityksen, ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätöstä sen johdosta tuli odottaa.

Armollisimmin asiasta kuultuna senaatti puolsi anomusesitystä, minkä jälkeen talousosastoa valtiosihteeristön 4. helmikuuta päivätyllä kirjeellä kehotettiin laatimaan Hänen Majesteetilleen alamainen esitys tilastollisen viraston organisaatiosta ja sen toimintaa koskevista tarvittavista säädöksistä samoin kuin sen palkkaussuunnitelmasta.

Alamaisessa asiaa koskevassa esityksessään osasto korosti hyötyä, joka koituisi arkistoissa säilytettävän ja edelleenkin eri virastoihin tulevan tilastollisen aineiston kokoamisesta, niin että saataisiin kokemusta sellaisen aineiston ominaisuuksista ja keinoista sen täydentämiseksi ja sen virheitten korjaamiseksi, ennen kuin mitään lopullista säädetään tilastollisen viraston kokoonpanosta ja toiminnasta. Osasto esitti siksi alamaisimmin seuraavaa:

että äsken mainittuja tilastollisia töitä laatimaan palkattaisiin toistaiseksi kaksi etukäteen asiaan perehtynyttä henkilöä, joista toinen olisi niiden johtaja ja toinen apulainen, jotta kun näissä töissä on saatu tarpeeksi tietoa olemassa olevan aineiston laajuudesta ja laadusta, voitaisiin pääosin vuonna 1861 asetetun komitean esityksen mukaisesti kutsua koolle neuvoa-antava osasto, joka antaisi lausuntonsa sen järjestämisestä ja täydentämisestä;

että samaan aikaan jatkettaisiin tutkimuksia, jotka professori emeritus, kanslianeuvos Rein on aloittanut eri läänien tilastollisten kuvausten laatimiseksi;

että näihin tarkoituksiin voitaisiin valtion varoista käyttää vuosittain enintään 16 000 markkaa;

että senaatin sallittaisiin armollisesti antaa asiasta tarkempia määräyksiä ja Suomen Tiedeseuraa kuultuaan tehdä erityisen ehdotuksen maan yleisten ja muuttumattomien luonnonolojen kuvauksen laatimiseksi, jonka tulisi olla johdantona sen tilastolliselle kuvaukselle.

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armossaan hyväksyttyä tämän esityksen on senaatti nimittänyt kanslianeuvos Reinin edelleen kahdeksi vuodeksi johtamaan töitä väliaikaisessa tilastollisessa toimistossa ja antanut julistaa haettavaksi sen avustavan jäsenen toimen. Tällöin odotetaan, että viimeksi mainittuun toimeen kiinnitettävä on halukas ja kykenevä olemaan vastaisuudessakin tilastollisen viraston käytössä, kun se lopullisesti järjestetään. Väliaikaisen toimiston töistä laaditaan erityinen suunnitelma, ja Tiedeseuraa on kehotettu tekemään siitä riippuva ehdotus maan yleisen luonnonkuvauksen laatimisesta. Kyseinen työ, erityistä luonnontieteellistä tietoa vaativana, ei siis kuuluisi tilastolliselle virastolle. Kuten tiedetään, on Kuopion läänin tilastollinen kuvaus ilmestynyt painettuna, ja Oulun ja Mikkelin lääneistä koottu samanlainen aineisto on muokattavana. Jo ennestään liittyy tämän työn suunnitelmaan se, että muitten läänien tilastoista jätetään pois sellaiset yleiset esitykset, joita on ensimmäisessä, Kuopion lääniä koskevassa vihkossa, ja nyt voimaan astuvien asiaintilojen vallitessa on seuraavien vihkojen sisällön oltava pääasiassa täydennystä siihen tilastolliseen aineistoon, jota keskusviranomaiset julkaisevat antamissaan kertomuksissa ja luetteloissa.

 

 

Vertailu