Karl Ludwig Michelet’ltä

Tietoka dokumentista

Tietoa
8.8.1843
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Berliinissä 8.8.1843

 

Suuresti kunnioitettu Herra Tohtori, 

 

Olen sangen kiinnostuneena lukenut Teidän kirjeenne tämän vuoden toukokuun 9. päivältä ja esittänyt sen tiedonannoksi soveltuvan osan filosofiselle seuralle. Se on antanut minulle kunniakkaan tehtävän ilmaista Teille ilonsa Teidän liittymisenne johdosta ja esittää tiedoksi saatetuista ajatuksista lämpimimmän kiitoksensa ja myös kehottaa Teitä nimissään jopa sangen pian ilahduttamaan meitä painokasta sanottavaanne sisältävällä artikkelilla.

Vaikka Te ette ole sitä nimenomaisesti luvannut, minusta näyttää kuitenkin otollisimmalta, että aloittaisitte antamalla meille mahdollisuuden tutustua ruotsiksi kirjoittamaanne ”Valtio-oppiin” lähettämällä meille sitä koskevan artikkelin. Olette aivan oikeassa siinä, ettei kysymys tieteen suhteesta elämään ole jäänyt meiltä huomaamatta. Heti ensimmäisessä 5. tammikuuta pidetyssä kokouksessa siitä käytiin kiihkeitä keskusteluja. Tehtävänä oli nimittäin määritellä perustettavan seuran tarkoitus. Yksimielisiä oltiin siitä, että kokoonnuttaisiin keskustelemaan kokouksille luettavista artikkeleista yhteisymmärryksen saavuttamiseksi ja julkaisemalla näitä tutkielmia ja keskusteluja edistettäisiin filosofian kehittämistä Hegelin näkemyksen pohjalta. Seuran nuorempien jäsenten piiri, johon minä kuulun, ehdotti seuran nimenomaiseksi tarkoitukseksi myös tieteen saavutusten siirtämisen elämään ja näki tämän tavoitteen toteutuvan parhaiten juuri seuran keskustelujen keskitetyn julkaisemisen välityksellä. Eräät vanhemmat jäsenet ryhtyivät tosin hangoittelemaan vastaan ja vaativat, että tieteen on pysyttävä omalla alueellaan. Totesimme, ettemme toki halunneet vähääkään tinkiä tieteellisyydestä. Niinpä olemme kutakuinkin täyttäneet Teidän toivomuksenne, että saksalaisen tieteen ja kansakunnan elämän välisestä kuilusta olisi päästävä; ja Te näette, että artikkelit, joita odotamme saavamme Teiltä mitä pikimmin, vastaavat täysin seuran henkeä.

Yhtään keskustelujamme selostavaa vihkoa ei ole vielä ilmestynyt, koska me kokoonnumme vain joka toinen viikko; vasta kuusi viikkoa sitten aloitimme jokaviikkoiset kokoukset. Nyt edessä on kaksi kuukautta lomaa; ja jos Te haluatte ilahduttaa meitä kirjoituksellanne siihen mennessä, kun aloitamme kokouksemme uudelleen lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, olemme Teille hyvin kiitollisia. Palkkioksi on määrätty kaksi Friedrichsd'oria [n. 10 hopearuplaa] oktaavoarkilta. Tähän mennessä keskustelun kohteena on ollut kaksi tutkielmaa: toinen oli Marheineken kirjoitus, luonteeltaan ja tavoitteiltaan käytännöllinen; toinen on lyhennelmä kahdesta viimeksi pitämästäni luennosta, joiden aiheena on ”Saksan uusimman filosofian kehityshistoria” ja joissa luonnehdin koko hegeliläistä koulukuntaa. Te ehkä tunnette kirjan; ja sillä perusteella voitte arvioida meitä elähdyttänyttä intomielisyyttä ja taistelunhalua. Kuvattujen oli puolustauduttava, hyökättävä kuvaajaa vastaan omalta näkökannaltaan; ja niin on syntynyt mitä vilkkaimpia, minun kannaltani todella sangen mielenkiintoisia keskusteluja. Minun oli puolustettava kantojani eri vaiheissa Marheinekea, Göscheliä, Vatkea, Gableria, Hothoa ym. vastaan; ja voin sanoa, että vaikka emme ole päässeetkään täydelliseen yksimielisyyteen vastakkaisten mielipiteiden pohjalta, näkökannat ovat kuitenkin käyneet selvemmin ilmi, kohdat, joita kiista koskee, on määritelty; näin ollen ratkaisu on tieteellisen yleisön käsissä, kun nämä keskustelut julkaistaan. Voin omasta puolestani sanoa, että olen oppinut näistä kamppailuista. Keskusteltavina ovat olleet kaikki metafyysisen uskonto-opin kysymykset, etenkin Absoluutin persoonallisuus, hengen kehittyminen historiassa Absoluutin absoluuttisuutta vahingoittamatta jne.

Älkää luulko, että poissa oleva on huonommassa asemassa, jos toiveitteni mukaisesti yleensä avataan keskustelu ulkopuolelta tulevista tutkielmista. Tähän mennessä sitä ei ole tapahtunut; ja olisin hyvin mielissäni, jos Te haluaisitte hetimmiten ilmoittaa meille tätä koskevat toivomuksenne ja käsityksenne. Olen vakuuttunut siitä, että pystyn puolustamaan kaikkea, mitä Teidän kynästänne paperille tulee. Yleensä aina ilmaantuu aivan kuin Englannin parlamentissa (ja me olemme pieni filosofinen parlamentti, jolla on puhemies ja sihteeri) kaksi vastakkaista mielipidettä, ja yksilöt ryhmittyvät näissä erimielisyyksissä vasemmalle ja oikealle, ja puhujat milloin toiselta, milloin toiselta puolelta puuttuvat silloin tällöin väittelijöiden puheisiin välittäviä kantoja esittäen, tukien, taistellen, ja näin edessämme on täydellinen parlamenttikeskustelun kuva. Tässä yhteydessä noudatetaan sääntöä, että vain ne tutkielmat luetaan julki, joista väitellään. Kaikki muu on jätettävä vapaiden puheenvuorojen varaan. Noudatamme kuitenkin sitä parlamentaarista tapaa, että opponentti ilmoittaa vastapuolelle ennakolta ne teesit, joista hän puhuu.

Jokainen ulkopuolinen jäsen voi ottaa osaa kokouksiin niin kauan kuin oleskelee Berliinissä; ja tuollaiset uudet osallistujat ovat jo monesti tuoneet väittelyyn uutta kiinnostavuutta. Odotan Teitä pian jälleen Berliiniin, jotta voisimme tuolla tavoin selvitellä filosofisia välejämme. Teidän pitäisi perustaa Helsinkiin samantapaisia periaatteita noudattava seura; Cieszkowski on tehnyt niin Posenissa; kuulemani mukaan Hallen hegeliläiset ovat samoissa aikeissa. Kyseessä olisi vapaan yhteenliittymisen idea siirrettynä filosofian alalle.

Nuorukaiset, jotka toivat minulle Teidän ystävällisen kirjeenne, näyttävät olevan innokkaita tieteen harrastajia; he kuuntelevat luentojani mallikelpoisen uutterasti, ja kun ne ovat pian päättymässä, kiiruhdan jättämään heille vastaukseni Teille tuotavaksi. Pyydän Teitä esittämään heistä toisen isälle, herra professori Tengströmille, kunnioittavat terveiseni ja ilmaisemaan hänelle nimissäni lujan luottamukseni siihen, että hänen pojastaan tulee isänsä jälkiä seuraten aikanaan isänmaassaan aidon tieteen tukipylväs.

Odottaen sangen pian saavani Teiltä, kunnioitettu Herra Tohtori, tutkielman valtiosta tai mistä tahansa aiheesta julkaistavaksi meidän sarjassamme ”Verhandlungen der philosophischen Gesellschaft zu Berlin” (sen nimen lapselle kasteessa annamme), olen edelleenkin mitä syvimmin kunnioittavasti

Teidän Jalosukuisuutenne mitä altein

professori, tri Michelet

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: