Dosentti Rosenborg on dosentuuria varten julkaisemallaan opinnäytteellä osoittanut olevansa selkeästi ajatteleva ja lahjakas kirjoittaja. Mainittua tarkoitusta varten julkaistu tutkielma ei kuitenkaan ole luonteeltaan tiukemmat vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, vaan erinomainen aikakauslehtiartikkeli. Hänen nyt opinnäytteeksi professuurin saamista varten esittämänsä väitöskirja taas on hyväksytty tiedekunnassa vasta äänestyksen jälkeen ja alimmalla arvosanalla ja konsistori on yhtynyt tähän tiedekunnan arvioon. Minunkin on omasta puolestani arvioitava tämän teoksen laatu sellaiseksi, ettei sen kokoon saamiseen olisi suinkaan tarvittu oikeustieteellisiä opintoja ex professo [erikoisopintoja], vaan vain hieman Ruotsin historian tuntemusta ja lisäksi tavanomaista aineiston kerääjän uurastusta.

Kun tilanne on tämä ja kun käsitykseni on ollut ja edelleenkin muuttumattomasti on, ettei yliopiston ohjesäännössä määrättyjen ehdollepanokelpoisuuden muodollisten vaatimusten täyttäminen sinänsä anna hakijalle oikeutta tulla ehdotetuksi professorin virkaan, ja kun minun ei mielestäni pidä lujittaa sitä tapaa, että yliopiston oppituolia haetaan ja se saadaan vain sillä perusteella, että kyseessä olevat määräykset on niukimmalla mahdollisella tavalla täytetty, en voi olla äänelläni hyväksymässä dosentti Rosenborgia päteväksi saamaan kyseessä olevaa professorinvirkaa.