Johanna Lovisa Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Iisalmi 1.8.1847

 

Rakas Puoliso! 

 

Nyt en voi enää odottaa pidempää, vaan minun täytyy välttämättä puhua sinun kanssasi oma Ukko-kultani, koska on hyvä tilasuus ja kaikki muut ovat poissa vain Nanny ja minä kumpikin meistä istuu pöytänsä ääressä ullakolla ja kirjoittaa ystävilleen, edellinen Kuopioon, ja jälkimmäinen kauas pois, tämä on ensimmäinen kerta kun lähetän kirjeeni näin pitkälle matkalle, ja kumpa se olisi viimeinen, sillä sinä et koskaan enää jätä Vaimoasi lupaa se minulle, luulen että en enää toista kertaa voi erota sinusta, tunnen sen nyt kun olen saanut kokea mitä merkitsee olla erossa.

Monet ovat ihmetelleet, miten sinä kestät olla joka päivä tekemisissä Lengmanin kanssa mutta sinähän itse sanoit että et aio hermostua, ja minä saan lohtua sanoistasi, sillä olisi ikävä tietää, että sekin tuottaa sinulle surua. Calle on jo alkanut lukea Maist. Hindritziuksen kanssa, ja luulen että se menee hyvin, kumpa hän saisi myös olla yhtä terve kuin on tähän asti ollut. Nyt me olemme olleet jo melkein kolme viikkoa maalla, tai täälä, ja joka kerta kun alan puhua meidän lähdöstämme niin Täti sanoo etten saa puhuakaan semmoista, koska me ehdottomasti emme saa lähteä, niin että minä en voi päättää kuinka kauan viivymme täälä. Olen oikein suruissani ettet sinä voi saada niitä kirjeitä Hampurista ennen kuin syyskuussa, yhdessä kirjeessä oli Nota parista kirjasta joita Melander halusi saada. Ja Maisteri Kellgren kirjoitti Josephinen kirjeeseen että minun ehdottomasti pitää kirjoittaa sinulle että Rehtori Sygneus jää Pariisiin heinäkuun loppuun, ja nyt on liian myöhäistä. Muistaakseni kuulin että Kellgren aikoi matkustaa Lontooseen, sittenhän sinä et voi tavata häntäkään. Kuulet varmaan mielelläsi uutisia Pikkuisesta, hän on yhtä soma ja kiltti kuin ennenkin, eilen huomasin hänessä semmoista viisautta jota en ennen aavistanutkaan, minä ilahduin niin, ja leikin hänen kanssaan varmaan tunnin ja hän nauroi koko ajan niin hereästi, toivoin vain että sinä olisit nähnyt hänet. Täti ihastuu häneen yhä enemmän ja jopa Setä, hän tanssiikin tytön kanssa joskus niin kuin sinä usein teit mutta hänellä ei ole piippua, mutta sen sijaan silmälasit, joita tyttö tavoittelee pikku kätösillään. Parin päivän päästä me varmaan menemme Franzenien luo pieneen maapaikkaan kolmenkymmenen kilometrin päähän täältä viikko sitten hän oli täälä ja pyysi minua ottamaan pikku Hannan mukaan, sillä muuten minä en olisi lähtenyt.

Posti tuli juuri pihaan ja minulla on yhtä ja toista muuta kiirettä. Luoja suokoon sinulle terveyttä oma Rakkaani, sinun

Jeanette

Näkemiin.

 

Täti, Setä, ja Nanny lähettävät sydämmellisiä terveisiä.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: