Johanna Lovisa Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

4.2.1854

 

Rakas Puoliso! 

 

Nyt minun täytyy kirjottaa Sinulle, jotta sinä et tulisi levottomaksi, ja siksi et jäisi Porvooseen Sunnuntain yli, Vaikka juhlasta ei tule sellaista kuin aijottiin, sillä kannua ei tulla antamaan. Armfeldilta Pietarista on hiljan tullut kirje, jossa hän varoittaa heitä, ja sanoo, että he voivat aiheuttaa Runebergille suuria hankaluuksia, jos he näinä levottomina aikoina antaisivat kannun. Bojien Drägsbygårdista oli täällä ja suuttui siitä kovasti, sillä hän odotti Vanhoja Veteraaneja luokseen, ja sieltä käsin heidän piti sitten yllättää Runeberg, mutta nyt hän arveli että he eivät suutuksissaan kukaan tulekaan.

Minä sain eilen ihan odottamatta kutsun Kiselefeille, minä menin myös sinne, sillä muistan että meidät on kerran aikaisemmin kutsuttu sinne, emmekä me menneet, siksi olisi ollut epäkohteliasta olla menemättä, vai mitä Sinä arvelet! Tengströmit tulivat noutamaan minua, ja saattoivat myös minut kotiin.

Pappa raukka taitaa tulla huonommaksi luulen että Ingman leikkasi avanteen auki aijon juuri mennä sinne.

Olin yhtenä aamupäivänä Rouva Lindforsilla, minä pidin hänestä kovasti, hän kutsui oikein sydämmellisesti minua pian uudestaan sillä hänellä on niin ikävää kun hän ei voi liikkua.

Kyllä me sentään olemme onnekkaita kun meidän lapset on niin terveitä, kun tuttavienkin joukossa niin harvat välttyvät, minä olin myös yhtenä aamupäivänä Sophie Louis Virtzenillä, ja hänen nuorin kuukauden vanha tyttönsä on saanut ruusun rintaan, ja vikisee kauheasti, hän on niin huonona, että häälyy elämän ja kuoleman välillä.

Lapset lähettävät Sinulle terveisiä, Hanna käy koko ajan koulua. Minun pitää rientää Papan luokse, Pojat saavat tulla mukaan – Näkemiin, pian Sinä näet oman

Jeanettesi.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: