Johanna Lovisa Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Rakas Mieheni! Helsinki 19.12.1853

 

Kiitos oma Mieheni Sinun viimmeisestä kirjeestäsi, luulin että en enää ehtisi kirjoittaa, tai oikeammin, että kirje ei enää tavoittaisi Sinua, sinunhan piti lähteä Tiistaina, samana päivänä kun kirje tulisi perille.

Olimme eilen Papan luona päivällisellä kaikki paitsi Malena. Siitä näet että olemme kaikki terveinä.

Muistatkohan, että Hanna kolautti hiukkasen polveaan jo silloin kun olit kotosalla. Nyt pikku haava ei vielä ole täysin parantunut, minä kysyin Ingmanilta kun hän viimeeksi oli täällä, ja hän arveli että voisin käyttää Villen salvaa, mutta se ei ole parantunut, minkä takia lähetin hänet Idan kanssa uudestaan Ingmanille, joka ei pitänyt sitä yhtään vaarallisena, ja sanoi että voi käyttää lyijysalvaa, eikä juosta ulkona. Pojat kelkkailevat joka päivä, ja tänään menee Villekin, joka on taas oikein iloinen ja kiltti, mutta öisin vähän levoton kuten ennenkin.

Ilouutisena voin kertoa että Villebrandeille syntyi poika, hän tuli maailmaan jo 16. päivä. Kaikki sujui hyvin ja onnekkaasti. Se oli paras Joululahja minkä he voivat saada.

Odotan Sinua kotiin Keskiviikkona Nyt matka menee kai nopeasti, kun voit käyttää rekeä. Maantiellä on varmaan parempi rekikeli kuin täällä kaduilla, pyöräpelejä ei enää näy. Näkemiin rakas ystävä Herra suokoon Sinulle pelkkää hyvää että pääset luoksemme keskiviikkona. Aijomme pimeän takia mennä vasta keskiviikkona aamupäivällä saunaan, ja sitten pitää pysytellä visusti sisällä.

Odotan vielä kirjettä Sinulta. Näkemiin Sydänystäväni, Luojan avulla tapaamme ylihuomenna.

Oma Vaimosi Jeanette

 

Hanna ilahtui kovasti nukenvaatteista.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: