Johanna Lovisa Snellmanilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
16.12.1853
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Rakas Mieheni! Helsinki 16.12.1853

 

Minä joudun kirjoittamaan tämän aivan odottamatta, sillä minä luulin että tulisit kotiin aikaisemmin, ennen kuin sain sinun kirjeesi eilen ja kaapin avaimen, jonka Petter Snellman kiltisti haki, hän oli laittanut valmiin valtakirjan, ja minä vain merkitsin nimeni alle.

Kuulin Petteriltä että posti lähtee tänään Perjantaina, vaikka sinä kirjoitit Lauvantaista, Hän lupasi kiltisti tulla illalla pakettia hakemaan. Ei ole varmaa muuttaako Petter meidän kamariin sillä hän odottaa määräystä Heinolaan mutta on epävarma, pääseekö hän sinne tai ei.

Calle on Cydeniusten luona maalla, minä kun en tiennyt että Calle menisi heidän luokseen vaan luulin että hän lähtisi johonkin torppaan, mutta kun sitten sain tietää miten asia oli, ja että Cydeniukset itsekin ovat siellä Maalla, niin en minä epäillyt ettei Calle voisi päästä. Mutta ettei hän kysynyt sinulta aikaisemmin, sitä minä en ymmärrä, sillä Rouva Cydenius kertoi, että tästä matkasta oli ollut puhetta jo aika kauvan.

Lapset on kaikki terveinä, Ville oli kyllä vähän käheä, mutta minä annoin vähän ulostusviiniä, niin asia parani. Minä lähetin eilen sanan Ingmanille, koska en ollut varma papereista, mutta emme silti saaneet selvää, siitä englannin kielestä, vaan Ingman otti saksalaiset, samat paperit.

Ingman sanoi että hän ei voi tulla Jouluaattona, hän liikuttui kun sanoi että he olisivat kovin ikäviä ihmisiä, ja hänelle tuli kyyneleet silmiin, en minä tohtinut kärttää, sillä hän tahtoo kai olla rauhassa.

Älä rakas Snellman pahastu kun suttaan näin, mutta Petter odottaa ja minun täytyy kiiruhtaa, Lapset ja Hän ovat samassa huoneessa missä kirjoitan, he nauravat ja pitävät lystiä.

Kumpa tämä aika kuluisi oikein nopeasti, sillä koskaan ennen ei ole ollut yhtä ikävä kuin nyt. Olin yhtenä iltana Helenin luona, sillä hän kutsui, mutta muutoin en ole ollut ulkona, enkä aijokkaan lähteä pois Lasten luota.

Tänään Pojat saivat kelkkansa, he pyysivät niin kauniisti, vaikka lunta ei olekkaan paljon, mutta sen verran että he voivat vetää niitä, ja heillä oli oikein hauskaa.

Saa nähdä saatko reki kelin, sehän olisi parempi, sillä miten Sinä sitten täriset niissä huonoissa kääseissä, kumpa et joutuisi kärsimään, matkan takia, minä en saa rauhaa ennen kuin olet kotona meidän luona. Näkemiin nyt rakas Puoliso Luoja suokoon että Sinulla olisi kaikki hyvin.

Sinun

oma Jeanette.

 

Lapset lähettävät Papalleen sydämmellisiä terveisiä.

Emma Ehrström raukka. Hänen vanhin Poika joka käy Lyseota, oli luistelemassa, ja putosi jäihin, mutta luuli ettei satuttanut muuta kuin Polvensa, mutta johtuiko se vilustumisesta tai putoamisesta, että hän sai tulehduksen päähän, ja viruu nyt, parantumattomasti sairaana, on ehkä jo kuollut, äiti ei kuulemma vielä tiedä, sillä se kävi niin nopeasti.

 

 

Vertailu