17.5.1856

Rakas Puoliso! 

Luojalle kiitos että te kaikki voitte hyvin. Anna kuitenkin ahkerasti tärpättiä pikku pojalle, jonka keuhkot ovat suurimmassa vaarassa.

Viestimiehen, Köykän, joka sanoo Rusthollarin pyytäneen häntä ottamaan, mitä täällä on, mukana seuraa: tyttöjen kirstu, 1 ½ leiviskää silliä, kori perunajauho tärkkelystä, silkkinyöriä, silkkiä, kengännauhaa, turkkilaista lankaa, hattunauhaa, sinapinsiementä – pullo hiivaa, enempää ei saada, ja yksi kalanluu – 1 kannu siirappia – kori namusia Idalle.

Kuten huomaat, sälytät minulle runsaan osuuden kaikista asiainhoidosta monien omien raskaiden lisäksi. Omasta puolestasi et ajattele edes leivän palaa minulle. En sano tätä valittaakseni – sillä se ei riitä kovin pitkään, mutta painaakseni Sinun mieleesi, että minun elämästäni puuttuu jotakin, jota Sinä et edes tahdo korvata sivelemällä kertaakaan kädelläsi minun huolten painamaa otsaani. Mutta siitä on turha puhua, koska sille ei voi mitään. Luoja varjelkoon Teitä Sinua ja lapsia. Suutele heitä kaikkia Teidän kaikkien isällisen

J. V. S:n puolesta