Oulussa 10.1.1866
Parahin Veli!
Kun sattui käymään niin, ettemme ennen Helsingistä lähtöämme saaneet tilaisuutta hyvästellä sinua henkilökohtaisesti, pyydän, että saan eukkoni kanssa täten kiittää sinua osoittamastasi ystävyydestä sekä samalla toivottaa sinulle ja perheellesi kaikkea mahdollista onnea, autuaallisuutta ja rauhaa alkaneena vuotena.
Kotimatkamme sujui odottamattoman nopeasti ja onnekkaasti, niin että olimme kolmen hevosen voimien avulla 5 vuorokauden kuluttua Helsingistä lähdöstämme hyvässä kunnossa kotona, jossa tapasimme kaikki myös terveinä ja iloisina.
Vielä muistaessani pyydän Veljeäni ystävällisesti ilmoittamaan minulle, mikä lyypekkiläinen toiminimi olikaan Venäjän sisä- tai ulko? ministeriölle lähettämällään kirjeellä halunnut saada suomalaisia tervanviejiä vuokramiehikseen. Asia on niin erikoislaatuinen, että heidän tavallisten asiakkaidensa sietäisi saada se tietoonsa.
Saanen myös kiinnittää Veljeni huomiota siihen, että Suomen Pankin täkäläinen konttori on saanut ohjeen luovuttaa vain 20 markan arvosta vaihtorahaa kerralla niille, jotka haluavat sitä hankkia, tuollaisen annostelun vallitessahan maahan tuotaneen venäläistä vaihtorahaa niin paljon kuin mahdollista, sillä mitä 20 markalla tekee ihminen, jonka on esim. maksettava työväelleen viikon palkat, kun kukin heistä saa vähemmän kuin kaksitoista markkaa; hän saa tällä rahalla 2 henkilön palkan maksetuksi, miten hän sitten hoitaa muiden palkat?
Täkäläinen toverini, kauppias, Englannin varakonsuli Charles Herlofson on pyytänyt minua esittämään Veljelleni, millaisessa säälittävässä tilanteessa hän on nyt, kun hänen kanssaan yhdessä lainan avustusrahastolta ottaneet O. M. Rinman ja P. W. Wiiger ovat esittäneet konkurssihakemuksen, joten hän joutuu nyt yksin vastaamaan viimeksi mainittujen velasta avustusrahastolle, luullakseni noin 25 000 markasta, vaikka hän puolestaan on jo kauan sitten maksanut oman osuutensa muutamaa sataa markkaa vaille loppuun, mutta valitettavasti hyväuskoisuuttaan antanut nimensä noiden toisten lainahakemuksiin.
Herlofson on joka suhteessa kunniallinen, vaikkakin hieman hyväuskoinen, ja kun hänen alamainen anomuksensa koskenee ainoastaan lykkäystä täysin varmoja takauksia vastaan, minusta näyttää olevan riittävästi aihetta tuollaiseen myönnytykseen, etenkin kun myös Herlofson ehkä joutuu päinvastaisen ratkaisun jälkeen jättämään konkurssihakemuksen.
Rinmanin vararikko aiheutuu yksinomaan sahojen huonoista suhdanteista, hän on ja on aina ollut kunnian mies.
Wiiger sen sijaan voitaneen lukea oldenburgilaisten [= epäluotettavan väen] joukkoon.
Odottaen pian paria riviä vastaukseksi tähän, jos aikasi sallii, olen edelleenkin monet sydämelliset terveiset meiltä kaikilta sinulle ja perheellesi esittäen
Sinun aina altis sukulaisesi
J. W. Snellman G:son
PS Majurinrouva Willgrénille, jonka tässä äskettäin tapasin, kerroin terveisiä sinulta ja mainitsin, että olet aikonut kirjoittaa hänelle, mutta että aikasi ei luultavasti ole riittänyt siihen.
