Johan Wilhelm G:son Snellmanilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
25.4.1863
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Oulussa 25.4.1863

 

Herra Senaattori J. V. Snellman 

Helsinki

 

Rakas Veli!

 

Vaikka en ole vielä saanut Veljeni arvoisaa vastausta viimeksi lähettämääni kirjeeseen maaliskuun 18. päivältä, en voi jättää esittämättä Sinulle sydämellisiä onnentoivotuksia minulta ja perheeltäni, kun Sinut on nyt nimitetty hallituksemme jäseneksi, minkä nimityksen yleisö on ottanut iloiten vastaan ja mistä toivotaan koituvan hyvää maalle ja paikkakunnalle.

En voi myöskään olla palaamatta täkäläiseen sahaustoimintaan, josta esitin käsityksiäni tammikuun 21. päivän kirjeessäni. Täällä on taas pidetty aivan hurja huutokauppa, jossa ei huudettu mitään korkeiden lähtöhintojen takia; hinnoittelu oli lisäksi suoritettu niin taitamattomasti, että muutamille erille, joiden tukkeja on uitettu kolme vuotta, oli määrätty sama lähtöhinta kuin erille, joiden uittoaika oli kestänyt vain muutaman päivän.

Kun paroni Wreden väitteen mukaan kyseessä on kuitenkin täkäläisten sahanomistajien halu pakottaa hallitus myymään tukit alihintaan, aikovat sahanomistajat nyt lähettää hallitukselle hintatarjouksen kullekin sahalle pitkähkön ajan eli useiden vuosien kuluessa toimitettavista tukeista tarjoten sellaista hintaa, joka ehkä voidaan kannattavasti maksaa, jotta saataisiin takaisin omat rahat sekä sahoihin sijoitettujen pääomien korot ja kuoletukset. Olen halunnut kertoa tämän Veljelleni, koska oletetaan, että Veljeni saa haltuunsa valtiovarain salkun.

Sahanomistaja on sijoittanut höyrysahaan noin 80 000 hopearuplaa, mikä merkitsee kuoletuksen lisäksi noin 5 000 hopearuplan korkomenoja, ja sahan hallintoon ja muihin sahauksen ulkopuolelle jääviin kustannuksiin kuluu noin 3 000 hopearuplaa vuodessa; onko silloin järjellistä olettaa, että hän haluaisi seisottaa sahaa, jos hän voi odottaa saavansa jotakin hyötyä ostamalla tukkeja sahaansa varten. Sen osannee Veljeni itse arvioida.

Paroni Wrede uhkaa meitä myös kertomalla, että kruunu käy neuvotteluja sopiakseen jonkin englantilaisen yhtiön kanssa 5 000 000 ratapölkyn toimittamisesta 15 vuoden kuluessa – en pysty käsittämään, miten tämä voi olla mahdollista eli miten Suomen metsistä voitaisiin toimittaa tuommoisia ratapölkkymääriä käyttämättä niiden valmistamiseen sahatukkeja ja miten voidaan olettaa, että ratapölkyistä saataisiin parempi hinta kuin lankuista, etenkin jos ne toimitetaan meidän pohjoiselta seudultamme, mistä rahtikustannukset ovat sangen suuret. Olisinkin Veljelleni hyvin kiitollinen, jos saisin jonkinmoista valaistusta tähän asiaan, myös hinnoista yksityisesti.

Tästä asiasta on todettava, että ratapölkyiksi tarvitaan yhtä järeitä tukkeja kuin sahatukeiksi, pölkyt vain ovat lyhyempiä.

Jos metsät olisi lähempää käytetty niin loppuun, että Englantiin on tuotava ratapölkkyjä Suomesta, voitaneen odottaa myös sahatavaran hintojen nousevan. Muistettakoon, että Ruotsin puolella tähän asti halvempi kantohinta on kuulemma nyt nostettu 25 äyriin kannolta. Kykenemmeköhän me vähimmäishinnoillamme kilpailemaan Ruotsin kanssa paremmin ratapölkkyjen kuin lankkujen myyjinä?

Olen käynyt paroni Wreden kanssa varsin ankaria kiistoja näistä asioista, ja olisinpa melkein taipuvainen uskomaan, että hullu koira on puraissut häntä tai sitten hän on synnynnäisesti tyhmä!

Jos Veljeltäni joskus liikenisi aikaa, olisin hyvin kiitollinen, jos saisin muutaman rivin viestin ratapölkkykaupasta, joka ei enää liene Helsingissä mikään salaisuus.

Samalla kun lähetän perheeni kanssa Sinulle ja perheellesi sydämelliset terveiset, pyydän, että saan edelleenkin lukeutua ystäviesi piiriin, ja olen edelleenkin alttiuttani vakuuttaen lähiomaisesi

J. W. Snellman Gson

 

PS Vielä pyydän saada tiedoksesi kertoa että hinnat joita sahanomistajat tulevat tarjoamaan tukkipuusta vastaavat luultavasti ostajille nyt asetettuja edullisimpia lähtöhintoja, varsinkin kun tukit voidaan uittaa suuremmissa erissä ja kilpailu hakkuu- ja tukinajotöistä loppuu.

Sama

 

 

Vertailu