Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Tietoka dokumentista

Tietoa
25.12.1863
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

H:ki joulupäivänä 1863

 

Rakas Veli 

 

Pohdiskelu viinanpoltosta on mielestäni täynnä sofistisia kiemuroita.

Taloudelliselta kannalta jättäisin omasta puolestani polton vapaaksi läpi vuoden.

Kun Te kuitenkin vielä pyydätte joka päivä kruunulta eli maan muilta osilta rahaa viljantuontiin, lykkäystä jo valtaviksi paisuneiden viljavelkojen maksamiseen, rahaa ja viljaa köyhienne ruokkimiseen, uusia viljalainoja kylvöjä varten ym. – niin viinanpolton kieltäminen näyttää minusta aiheelliselta.

Jos Te haluatte maksaa viinasta ostamalla sitä Ruotsista ja Etelä-Suomesta, tämä on eri asia. Niillä, jotka tarvitsevat kruunun apua, ei ole rahaa. Sitä paitsi kulutus on vähäistä parempinakin aikoina siinä tapauksessa, että tavara on maksettava käteisellä, toisin kuin silloin, kun kaupasta saatu vilja muutetaan paloviinaksi. Tähän perustuu se, että viinan tehdaspoltto on suositeltavampaa, kun otetaan huomioon vaikutus ryypiskelyyn ja humalassa toikkarointiin.

Salakuljetus on toki ikävää. Mutta jos sitä pelätään, ei viinanpolttoa pidä vastaisuudessakaan verottaa.

Salapolttoa taas ei hillitä parin viikon laillisella polttoajalla – ei edes 4 viikonkaan jaksolla, kuten kokemus opettaa. Lisäksi tarvitaan ainakin 4 kuukautta polttoaikaa.

Eivätkä salakuljetus ja salapoltto kuitenkaan aiheuta niin paljon turmelusta kuin esteetön viinanpoltto. Varakkaammathan salapolttavat ja salakuljettavat, hehän sitä pitävät kunnianaan. Mutta vapaan viinanpoltto-oikeuden vallitessa suuret joukot ryyppäävät itsensä henkiseen ja ruumiilliseen kurjuuteen.

Puheet siitä, että viinanpoltto on välttämätöntä, jotta talonpoika saisi rahaa, ovat siinä mielessä valheellisia, että rahvas juo itse kaiken valmistamansa paloviinan – ja maalaisrommin sen lisäksi. Muutamat ansaitsevat irtolaisväeltä, toiset ryyppäävät suurimman osan itse ystäviensä kanssa, mutta hekin myyvät loput irtaimelle väestölle tämän työtä vastaan.

Jos Oulun lääni haluaa maksaa takaisin kaiken, mitä se on saanut sadonkorjuun jälkeen, ja kieltäytyä kaikesta lisäavusta, polttakaa toki viinaa läpi vuoden! Mutta jos väki sitten kuolee nälkään, älkää syyttäkö siitä hallitusta.

Huom. Hankkikaa myös pitäjänkokouksilta todistukset, että enemmistö haluaa polttaa viinaa. Kunnes niin tapahtuu, uskon, että metakkaa pitävät vain paloviinapatruunat.

Olisi ollut parasta, ettei Oulun kaupunki olisi lähettänyt anomustaan. En usko, että siihen pitää tai voidaankaan suostua. Pitääkö herrasmiesten saada polttaa viinaa – mutta talonpoikien ei?

Lisättäköön vielä. Oulun läänissä on seutuja, joilla ei kai paljon ryypätä. Toisin ovat asiat Vaasan läänissä. Oulun läänissä vallitsee kuitenkin pahempi hätä, ja se pyytää enemmän apua. Pitääkö siellä kuitenkin polttaa viinaa, mutta Vaasan läänissä ei? Tällaisissa asioissa on tarkasteltava laajempia näkymiä kuin kutakin kylää erikseen. Jos Oulussa saa polttaa viinaa, miksi kaikissa kaupungeissa ei saa tehdä samoin?

–––

Tämä riittäköön paloviinasta. Ole hyvä ja lähetä rahat niistä Helsingin Uutisten 5 osakkeesta. Julkaisijat ahdistelevat minua. Olen omasta puolestani jo saanut maksaa viisi kappaletta. Lehti ei tosin ole ollut aivan niin hyödyllinen kuin odotin, mutta saanut kuitenkin jotakin aikaan. Kun Te siellä Oulussa haluatte pelotella voimatonta Venäjää, ette varmaankaan ole pitäneet lehteä kyllin urhoollisena. Jumala varjelkoon isänmaata kaiken täällä harrastetun ymmärtämättömän puuhailun seurauksilta. Meillä on toivoa, niin kauan kuin Aleksanteri II saa elää. Vain Meidän Herramme tietää, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Rakkaita terveisiä Vaimolle ja lapsille! Omieni kanssa selviydyn jotenkuten eteenpäin. Voimat riittävät vielä, vaikka työtä ja huolia on toki melkeinpä liikaakin – Mitä altteimmin

J. V. S:n

 

 

Vertailu