Hki 8.5.1863

Rakas Veli! 

Minulla on murheellinen syy kirjoittaa jälleen.

Tällä hetkellä ovat vaakalaudalla sota ja rauha. Sota on yhtä todennäköinen vaihtoehto kuin rauhan säilyminenkin.

Kehota tästä syystä kaikkia vakuuttamaan laivansa sodanvaaran varalta.

Kahden viikon kuluessa päätetään, onko täälläkin ryhdyttävä puolustusta valmistelemaan. Kaikki on valmiina sitä varten: rahat – tietysti lainoja, aseet ja tavaravarastot.

Tässä epävarmassa tilanteessa on arvioitu, että täältä Suomesta Keisarille lähetettävät adressit voisivat vaikuttaa ratkaisevasti Ruotsin – ja sen kautta Ranskan – sotaintoon.

Täältä lähetetään adresseja. Luultavasti sellaista ryhdytään puuhaamaan myös teillä päin. Niitä laadittaessa on muistettava vain kaksi asiaa.

1. Kiintymyksen ja uskollisuuden vakuutus Hallitsijalle sekä tunnustus siitä, että Hän on suojellut ja edistänyt kansallisuutemme ja kansallisten laitostemme kehitystä.

2. Vakuutus siitä, että me pidämme jokaista vihamielistä hyökkäystä tuhoisana tälle rauhalliselle kehitykselle, jonka edistyminen on meidän ainoa keskeisen tärkeä tarpeemme, ja että me sen takia puolustamme maatamme sitkeästi ja urhoollisesti ja horjumattoman uskollisina Hallitsijalle.

Minun ei tarvitse mainita niistä hirmuisista onnettomuuksista, joita nykyhetkellä syttyvä sota aiheuttaisi.

Mutta vaikka viholliset menestyisivät niin hyvin, että poliittinen asemamme muuttuisi sen takia, seuraukset olisivat:

1. maan paloittelu;

2. ruotsalaisen puolueen ylivalta, sisäinen hajaannus – sillä suomalainen puolue ei alistu pakkovaltaan – ja ehkä sisällissota;

3. ennemmin tai myöhemmin uusien sotien jälkeen joutuminen jälleen Venäjän valtaan – millä ehdoilla? Ei suinkaan nykyisillä; Venäjä nimittäin varoo antamasta meille toiseen kertaan suhteellista itsenäisyyttä.

Meidän on ajateltava tätä. Jos ajoissa sanottu sana voi torjua nämä onnettomuudet, vaikeneminen on epäisänmaallista.

Muutenkin on haitaksi antaa koko Euroopan keskustella siitä, mitä he haluavat tehdä meille. Meidän pääkaupunkilaiset sanomalehtemme, ruotsinkieliset nimittäin, ovat myyneet itsensä Ruotsille, ts. vähäverisen puolueen [liberaalien] myötätunto suuntautuu sinne.

Aftonbladetiin ja Dagligt Allehandaan kirjoittavat tuon puolueen lähettämät miehet, Qvanten ja Wetterhoff – suomalaiset emigrantit.

Älkää antautuko Nylanderin johdateltaviksi. Kyllähän Sinä tiedät, millainen mies hän on.

Olen hyvin huolissani, eivätkä suuret huoleni lopu. On jo päätetty, että saan finanssit osakseni – ja millaisina aikoina! Jumala isänmaata varjelkoon!

Huom. Älkää mainitko adressissa sanaakaan Venäjän valtakunnasta. Myös Hallitsijan jalosta mielenlaadusta ja tarkoituksista [on puhuttava] ainoastaan Suomeen viitaten. Tämä varovaisuus on välttämätöntä. Muuten saavat parjaajat sanansijaa.

Ystäväsi ja veljesi

J. V. S:n

PS Uusi teatteritalo paloi viime yönä. Ikävää suuren rahallisen menetyksen takia.