Johan Jakob Nervanderilta

Editoitu teksti

Suomi

Kelpo Ystävä ja Veli!

 

Mitä suurimmassa kiireessä minun on kerrottava Sinulle, että Westin on saanut Franzénin muotokuvan valmiiksi. Se on näköinen ja hyvin maalattu. Tapauksen yhteydessä on kuitenkin sattunut sellaista, mikä saa tämän asian johdosta tuntemamme ilon tuntumaan melkoisesti karvaammalta. Franzén, joka luuli tekevänsä meille palveluksen hankkimalla meille Porthanin kuvan, pyysi Westiniä maalaamaan Porthanin rintakuvan viereensä pöydälle. Sen takia taulusta tuli suuri kuin ikkuna, jossa on neljä isoa ruutua. (Käytän tätä mittaa, koska minulla on sellainen tässä edessäni.) Kaiken tämän ukko teki ajattelematta, että se lisäisi kustannuksia tai jopa lisäisi niitä melkoisesti. Taulun valmistuttua esittää Westin kuitenkin laskun, jonka summa nousee 600 (siis kuuteensataan) riikintaalariin itse taulusta ja 50:een kehyksestä. Hän otti nimittäin taulusta yhtä paljon kuin kahden muotokuvan maalaamisesta tai oikeastaan enemmän, sillä hän ottaa 150 riikintaalaria historiallista rekvisiittaa vailla olevasta muotokuvasta eli sellaisesta, jossa ei näy käsiä ym. Mitäpä siinä oli tehtävissä. Franzén hätääntyi kuten tavallista ja väänteli käsiään. Yritin säilyttää ulkoisen tyyneyteni niin hyvin kuin osasin, vaikka olin tietysti hämmentynyt. Myöhemmin menin käymään Westinin luona ja kysyin häneltä, miten asian laita oikein oli. Hän sanoi, ettei hinnasta ollut sovittu mitään aikaisemmin ja että hän sitä paitsi saa kuninkaalta tuollaisista muotokuvista 1 000 riikintaalaria, yksityisiltä taas 500, mutta että hän oli nyt laskenut hintaa meille sen takia, että tunsi Grafströmin. Myönnänkin, että päähäni ei pälkähtänyt pyytää Keckmania, joka kirjoitti Grafströmille, pyytämään, että kustannuksista keskusteltaisiin etukäteen. – Tässä ei kuitenkaan voi tehdä muuta kuin niellä harminsa ja hankkia ensi tilassa Borgströmin tai jonkun muun avulla 650 riikintaalarin vekseli, joka lähetetään Grafströmille, jota Westin kiusaa päivästä päivään ja tunnista tuntiin muistuttamalla rahoista. Olen sitä paitsi kuullut, että Westin on yksityiselämässään törkimys, alkaen lemmiskelystä kauniiden oppilaittensa (poikien) kanssa ja päättyen raha-asioihin. Meidän on siis ”näytettävä tuikeaa naamaa niin kuin Bellmanin Åkerdahl ja maksettava päästäksemme hänestä kunniallisesti eroon. Jotta lohdutettaisiin Franzénia, joka murehtii sitä, että hän on syyllinen tähän kaikkeen, olisi parasta, jos Ståhlberg rahoja lähetettäessä ilmaisisi kirjeessään Grafströmille meidän erityisen kiitollisuutemme siitä erinomaisesta ajatuksesta, että Porthan otettiin tauluun mukaan, minkä meille tuottama ilo merkitsee sangen paljon enemmän kuin ”pienet lisäkustannukset!” Rahat otettaneen kirjastorahastosta, ja toden sanoakseni harmittelen päivä päivältä melkeinpä vähemmän tätä tapausta, sillä sen lisäksi, että tämä taulu on niin hurjan kaunis, olen sitä mieltä, että se kohottaa mielenvirettä ja saa aikaan jalostumista osakunnassa yleensä aivan yhtä paljon kuin sen hinta käytettynä kirjoihin, jotka varsin usein makaavat käyttämättöminä tai saavat vain lukijan tai pari, pystyisi saamaan aikaan. – Missä Te aiotte säilyttää sitä? Kirjastossako? Voisimmekohan me pitää taulumme omissa huoneissamme? Upsalassa useimmat osakunnat ovat toteuttaneet ajatuksen omasta talosta keräämällä rahaa niistä maakunnista, joiden nimeä ne kantavat. Useilla niistä on varsin komeat talot ja salit. Seinille on ripustettu osakunnasta lähteneiden maineikkaiden miesten muotokuvia. Mekin voisimme saada kokoon kelpo joukon sellaisia. Franzén, Porthan, Hällström, Tengström, arkkipiispa Mennander, Choraeus. Mutta tämä tästä. Keväällä Sinä saat pienessä laatikossa kipsinaamion, joka on otettu Kaarle XII:n kasvoista hänen kuoltuaan. Kuulan ohimoon tekemä reikä näkyy selvästi. Havaitset, että olen ajatellut Sinua. 2 tai 3 päivän kuluttua matkustan täältä pois. Olisin lähtenyt matkaan jo jonkin aikaa sitten, mutta en ole uskaltanut matkustaa maateitse, sillä olin niin huonossa kunnossa. En koskaan kunnolla sairas, mutta en koskaan oikein tervekään. Hyvästi, oma veljeni. Kirjoita minulle, niin tuotat minulle suuren ilon ja riemun. Sano terveisiä Backmanille ja kerro, että meidän työmme on vastoin odotuksiamme tuottanut hyvän tuloksen Ruotsin Akatemiassa. Tässä eräänä päivänä tapasin Berzeliuksen luona hänen iltakutsuillaan Sardinian palveluksessa olevan miehen. Ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan ranskalainen, mutta häntä epäiltiin vain saksalaiseksi. Tämä mies muistutti monessa suhteessa Backmania melkein täydellisesti. Kun näin hänet, aioin ensimmäiseksi tarttua häneen ja kysyä, oliko hän varastanut Backmanin lyhyet jalat; ja tälläkin hetkellä epäilen, etteivät asiat ole siinä suhteessa aivan oikein. Hymy ja asento ja suuri poskiparta, kaikki näytti niin mielettömästi ystävä B:ltä, että vaikka ympärilläni oli kuuluisia tiedemiehiä, ylhäisyyksiä, Kunnialegioonan ja Heinäkuun ristin ritareita jne., en voinut melkeinpä hetkeksikään päästää häntä näkyvistäni.

Sano terveisiä kaikille! Olen äkäinen, kun en ole saanut kirjeitä, enkä luultavasti kirjoita ennen kuin Kööpenhaminasta.

Semper Tuus [aina sinun] J. J. Ndr.

Tukholmassa 6.1.1833

 

PS Huolehdi siitä, että rahat tulevat tänne mitä pikimmin. Taulu jää Franzénin haltuun vesien aukeamiseen saakka. Miten te haluatte saada sen Suomeen? Turun kautta tai odottamalla kunnes tarjoutuu tilaisuus saada se suoraan Helsinkiin. Arwidsson olisi paras hoitamaan tehtävän. Kirjoita siitä joko hänelle tai Grafströmille.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: