Hypoteekkiyhdistyksen ulkomainen laina, lausunto senaatin talousosastossa 23.7.1863

Tietoka dokumentista

Tietoa
23.7.1863
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

...jolloin senaattori Snellman antoi seuraavan lausunnon – että senaattorin harkintaan on tullut, millä tavoin toisaalta Hypoteekkiyhdistys voisi olemassaoloaan vaarantamatta ottaa tai saada ulkomaista lainaa ennen kuin metalliraha on Hänen Keisarillisen Majesteettinsa 8. elokuuta (20. elokuuta) 1862 antaman armollisen määräyksen mukaisesti julistettu maassa ainoaksi lailliseksi arvonmittariksi, ja paperirahan vakaa arvo ja vaihtokurssin vakaus näin taattu. Toisaalta, niin kuin on tuotu ilmi, Suomen Pankilla ei ole tällä hetkellä riittävää määrää valuuttaa suhteessa sen liikkeelle laskemiin seteleihin, jotta se voisi, jos mainittu armollinen määräys pantaisiin toimeen, selviytyä odotettavissa olevasta hopeanvaihdosta. Myöskään valtiolla ei ole ollut mahdollisuutta ilman uutta lainaa varustaa pankkia tähän välttämättä tarvittavalla määrällä valuuttaa, jonka on pankin johtokunnan edellä käsitellyssä lausunnossa arvioitu olevan kuusi miljoonaa markkaa. Mutta mikäli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi armossaan suostua ehdotukseen, jonka Hypoteekkiyhdistys on nostanut esiin ja jota senaatti on pankin johtokunnan esityksestä viime toukokuun 28. päivänä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa edessä alamaisesti puoltanut, nimittäin että hypoteekkiyhdistys saisi tallentaa pankkiin korkeintaan kaksitoista miljoonaa markkaa niistä ulkomaisista valuutoista, jotka yhdistys saisi kyseisen lainan avulla hankituksi, niin tällä tavoin pankki saisi rahauudistuksen toteuttamisen yhteydessä tapahtuvaan hopeanvaihtoon välttämättömäksi katsotun metallirahavarastonsa vahvistuksen. Kyseisen toimen ansiosta ei siis mikään tältä osin voisi estää säädöksen mukaista rahauudistuksen toimeenpanoa.

Senaattori ilmoitti tässä yhteydessä, että senaattorin erityisesti tätä tarkoitusta varten hankkiman selvityksen mukaan olisi jo poistettu kierrosta valtion laskuun liikkeelle laskettuja, neljä prosenttia korkoa korolle tuottavia sadan kolmensadan ja yhdeksänsadan ruplan obligaatioita yhteensä 1 126 691 ruplan arvosta. Niinikään olisi senaatin asiasta viime tammikuun 20. päivänä antaman kuulutuksen mukaisesti seuraavan elokuun 1. päivään mennessä määrä lunastaa niitä 1 060 720 ruplan arvosta, ja seuraavan syyskuun 1. päivänä jäljelle jäävä osa, joka on vain 350 000 ruplaa. Samoin on kuoletusrahastoon tähän mennessä jo tullut Saimaan kanavan ja maan rautateiden rakentamista varten annettuja, 3 3/5 prosentin korkoa tuottavia obligaatioita 487 000 ruplan arvosta, jolloin kierrossa on näitä obligaatioita enää noin 613 000 ruplan arvosta. Ottaen huomioon, miten haluttuja ja kiertoon sopivia nämä obligaatiot ovat, ei niiden kierrosta poistamista ole edellytetty rahauudistuksen toteuttamiseksi. Se voitiin kuitenkin vaivatta panna toimeen siinä määrin kuin valtion antamat ennakot, jotka tarvittiin viljan ostoon viime vuoden kadon johdosta, tulisivat takaisin maksetuiksi, ja tämä takaisinmaksu voitiin seuraavassa marraskuussa katsoa jokseenkin kokonaan toteutuneeksi.

Myös Suomen Pankin hopearuplamääräisiä seteleitä on viime kesäkuun 1. päivästä lähtien vaihdettu ja edelleen vaihdetaan uusiin markkaseteleihin, jolloin ensiksi mainittuja on päivä päivältä yhä enemmän poistunut liikkeestä. Rahapajan perustaminenkin on edennyt niin pitkälle, että sen johtajan edellä mainitun tiedotteen mukaan voisi myös hopeamarkkojen ja vaihtorahakolikkojen leimaaminen alkaa seuraavassa marraskuussa. Näin ollen voi senaattori, sikäli kuin mainitun 8/20 elokuuta 1862 annetun armollisen käskyn ensimmäisessä kohdassa säädetyt ehdot ja rahauudistuksen lopullista toteuttamista valmistelevat toimet on ensiksi mainitussa määrin täytetty, epäröimättä alamaisuudessa anoa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa tahtoisi, Hypoteekkiyhdistyksen kyseisen anomuksen johdosta ja yhdistyksen tulevaisuuden turvaamiseksi, armollisimmin julistaa, että heti kun Hypoteekkiyhdistys on tarjouksensa mukaisesti ja senaatin esittämillä ehdoilla tallettanut Suomen Pankkiin kahdeksan miljoonaa markkaa hyvinä ulkomaisina valuuttoina, saadaan metalliraha määrätä maassa ainoaksi lailliseksi arvonmittariksi, ja sallia, että tämä julistus välitetään Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalle ja yhdistyksen päätöksen mukaisesti johtokunnan avuksi valituille viidelle komitean jäsenelle, jotta johtokunta luottaen tähän armolliseen vakuutukseen voisi ryhtyä aiotun ulkomaanlainan hankkimiseen tarvittaviin toimiin.

Ei kuitenkaan olisi välttämätöntä aloittaa hopeanvaihtoa pankissa heti kun Hypoteekkiyhdistys on vastaanottanut tarkoitusta varten tarvittavat kahdeksan miljoonaa valuuttana. Tämä voitaisiin, olosuhteista ja erityisesti ulkomaankurssista riippuen, lykätä joksikin aikaa. Näin ollen senaattori jätti alamaisimmin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkean ratkaisun varaan, olisiko Hänen Keisarillisen Majesteettinsa yllämainitun armollisen määräyksen toisessa kohdassa edellytetty tätä asiaa koskeva ilmoitus keisarikunnan valtiovarainministerille mahdollista antaa nyt puheena olevan alamaisen esityksen perusteella, vai olisiko se armollisen määräyksen sanamuodon mukaisesti lykättävä, kunnes senaatilla voisi alamaisimmin ehdottaa tiettyä ajankohtaa, jolloin metalliraha julistettaisiin maassa ainoaksi pakolliseksi maksuvälineeksi.

Tätä alamaista ehdotusta senaattori piti sitäkin perustellumpana, kun kyseinen laina, paitsi että se on vallitsevissa oloissa erittäin kipeästi tarpeen maamme viljelijöille, tekisi edellä selostetulla tavalla mahdolliseksi myös rahauudistuksen, joka varsinkin juuri nyt olisi koko maalle erittäin tärkeä. Tämä toimenpide suojelisi sitä niiltä yllättäviltä tappioilta, joita sille on mahdollista koitua setelirahan nykyisen epävarman arvon takia.

Laina, jota Hypoteekkiyhdistykselle nyt hankitaan, on kuitenkin senkaltainen, että pankkiiri, jonka kanssa asiasta sovitaan, sitoutuu vain ehdollisesti toimittamaan lainan koko määrän. On siis mahdollista, että Hypoteekkiyhdistys saisi vain pienehkön osan sovitusta lainasta eikä siis voisi asettaa rahauudistuksen toimeenpanoon vaadittavaa kahdeksaa miljoonaa Suomen Pankin käytettäväksi. Näin ollen, koska olisi hyödyllistä, että hallitus kaikin keinoin tukisi Hypoteekkiyhdistyksen ponnisteluja, ja niinikään kohtuullista, että sille ei aiheutettaisi mitään rahaolojen nykyisestä epävarmuudesta johtuvia tappioita, halusi senaattori alamaisuudessa esittää Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, että pankin sallittaisiin vuosittain antaa seteleitään vastaan al pari [niiden nimellisarvosta] hypoteekkiyhdistykselle hopeaa määrän, joka vastaa yhdistyksen kyseisestä lainasta suorittavia vuosimaksuja.

Lopuksi, mitä tulee Hypoteekkiyhdistyksen valtiolta pyytämään takuuseen lainaehtojen asianmukaisesta täyttämisestä, katsoi senaattori, ettei sellainen takuu lainkaan aiheuta riskiä valtiolle, koska Hypoteekkiyhdistyksen osakkaat olisivat kiinnitetyllä omaisuudellaan solidaarisesti vastuussa kaikista yhdistyksen tekemistä sitoumuksista. Vain siinä tapauksessa, että Hypoteekkiyhdistys joutuisi rahauudistuksen toteutumatta jäämisen ja setelirahan arvon putoamisen takia maksamaan suurempaa vuosimaksua, saattaisi se tilapäisesti tulla tähän kykenemättömäksi, jolloin valtion täytyisi antaa näitä maksuja varten ennakkoa. Mutta sellainen takuu olisi omavelkainen takuu, ja säätyjen perustuslain mukaisesta itseverotusoikeudesta voitaisiin katsoa seuraavan, että hallitus ei saa ilman säätyjen suostumusta saattaa valtiota velkasitoumuksiin ilman että käsillä on pakottava hätä. Näin ollen halusi senaattori alamaisimmin esittää, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa siirtäisi armollisimmin tämän osan asiasta pian kokoontuvien valtiopäivien harkittavaksi.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: