Hakemus yliopistolle professuuria varten 11.3.1848

Tietoka dokumentista

Tietoa
11.3.1848
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Korkea-arvoinen Herra Rehtori ja Ritari

Sekä Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori

 

Syvintä nöyryyttäni vakuuttaen anon, että minut otettaisiin sangen suopeamielisesti huomioon ehdollepanossa avoimeksi julistettuun teoreettisen ja käytännöllisen filosofian professorin virkaan Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa sekä mainitun professorin viran täyttämisessä.

Hyvin tietäen, etten ole saavutettujen akateemisten oppiarvojen kautta ansioitunut saamaan tätä suosionosoitusta, mutta sen toivon elähdyttämänä, että voisin vaikuttaa hyödyllisesti akateemisen opettajan tehtävässä, minun on hakemukseni perusteluksi vedottava niihin vähäisiin kirjallisiin teoksiin, jotka olen julkaissut ja jotka, sikäli kuin niiden voidaan katsoa osoittavan ”aitoa tieteellistä tietämystä”, oikeuttanevat minut Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Keisarilliselle Aleksanterin Yliopistolle antamien Armollisten Statuuttien XV luvun 212. §:n mukaan tulemaan sangen suopeamielisesti huomioon otetuksi mainittua ehdollepanoa varten. Rohkenen myös toivoa, että Teidän Korkea-arvoisuuttanne ja Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori suvaitsevat näiden teosten merkittävyyttä arvioidessaan ottaa kohtuullisesti huomioon maassamme kirjallisuuden alalla vallitsevat olot sekä yksityiselämäni vaiheet, jotka eivät juuri ole olleet edullisia tieteellisen tutkimuksen harjoittamiselle.

Samalla kun nöyrimmästi liitän oheen sekä asianmukaisesti oikeaksi todistetun ansioluettelon ja jäljennöksen todistuksesta, jonka olen saanut kandidaatin tutkinnon suorittamisesta Suuresti kunnioitetun Filosofisen Tiedekunnan edessä, että tavanomaisen virkatodistuksen ja yhden kappaleen kutakin filosofisista aiheista julkaisemaani teosta, anon yhtä nöyrästi, että minulle suotaisiin sangen suopeamielisesti tilaisuus julkaista opinnäytteeksi sellainen väitöskirja kuin Armollisten Statuuttien, joihin alamaisimmin vetoan, 164. §:ssä on säädetty.

Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Korkea-arvoisen Herra Rehtorin

ja Ritarin

samoin kuin

Korkeimmin Kunnioitetun Konsistorin

nöyristä nöyrin palvelija

Joh. Vilh. Snellman

 

[Liite: ansioluettelo]

Allekirjoittanut, joka on syntynyt 12. toukokuuta 1806, on

1822 5. lokakuuta merkitty Keisarillisen Yliopiston matrikkeliin Turussa;

samana vuonna 21. joulukuuta suorittanut venäjän kielen tutkinnon;

1824 2. joulukuuta merkitty Seminarium Theologicumin matrikkeliin;

1831 7. huhtikuuta suorittanut kandidaatin tutkinnon Filosofisessa Tiedekunnassa;

1832 21. kesäkuuta promovoitu maisteriksi;

1835 11. elokuuta nimitetty filosofian dosentiksi;

1833 syyslukukaudesta kevätlukukauteen 1836 toiminut Helsingin Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston Pohjalaisen Osakunnan vt. kuraattorina;

1843 30. tammikuuta Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisella Päätöksellä vapautettu esittämästä teoreettista opinnäytettä ylempien koulujen opettajanvirkoja sekä lukion lehtoraatteja varten niissä oppiaineissa, joista olen suorittanut yliopistollisen tutkinnon tai joiden alalta olen julkaissut teoksia;

samana vuonna 4. maaliskuuta antanut käytännöllisen opetusnäytteen rehtorin virkaa varten ja saanut siitä arvosanan ”kunniakkaasti ja Tuomiokapitulin täydeksi tyydytykseksi”;

samana vuonna 10. toukokuuta saanut valtakirjan Kuopion yläalkeiskoulun rehtorin virkaan;

 

ja olen filosofian alalta julkaissut seuraavat teokset:

”Dissertatio Absolutismum Systematis Hegeliani defensura” [Akateeminen väitöskirja Hegelin järjestelmän absolutismin puolustukseksi], jota olen julkisesti puolustanut 17. kesäkuuta 1835;

”De vi historica Disciplinæ Philosophiæ Leibnitii, Meditationes” [Mietteitä Leibnizin filosofisen opin historiallisesta merkityksestä] Partes I–III, jota olen julkisesti puolustanut 15. ja 18. kesäkuuta 1836;

”Försök till en Framställning af Logiken” [Yritys logiikan esitykseksi] Ensimmäinen vihko, Helsinki 1837.

”Philosophisk Elementarkurs 1:sta Häftet Psychologi” [Filosofian alkeiskurssi, Ensimmäinen vihko, Psykologia], Tukholma 1837,

2:dra Häftet Logik”, [Toinen vihko, Logiikka] Tukholma 1840,

3:dje Häftet Rättslära”, [Kolmas vihko, Oikeusoppi] Tukholma 1840;

”Om det Akademiska Studium” [Akateemisesta opiskelusta], Tukholma 1840;

”Versuch einer speculativen Entwickelung der Idee der Persönlichkeit” [Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehityksen yritys], Tübingen 1841.

”Läran om Staten” [Valtio-oppi], Tukholma 1842.

Joh. Vilh. Snellman

 

 

Vertailu