Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Tietoka dokumentista

Editoitu teksti

Suomi

Parahin Veli

 

Olen huolissani siitä, että saadaan aikaan sellainen päätös, että vain mainitut 9 pataljoonaa voidaan mahdollisessa tilanteessa komentaa maan rajojen ulkopuolelle.

Älkää luulko, että tällaisia komennuksia voidaan estää. Ehdoton kielto merkitsisi taisteluhansikkaan heittämistä. Onko myös miekka kaksintaisteluun valmiina?

”Valtaistuimen puolustamista” ei voida jättää pois. Mutta missä ja milloin? Siihen kaikki kaatuu. Muuan rauhanmies sanoi: pannaan nämä 9 asemiin Rajajoen länsirannalle ja annetaan niiden ilmoittaa: ”Siirtäkää valtaistuin tänne! Muuten me emme sitä puolusta!”

Olen vakaasti sitä mieltä, että Venäjän mahti turvaa meille rauhan ja että sen sotilaiden on puolustettava meidänkin maatamme. Yksin me emme nimittäin siihen pysty. Niinpä meidän kirottu velvollisuutemme on osallistua Venäjän sotiin, jotka Suomen suuriruhtinas täysin perustuslakien mukaisesti julistaa, ja osallistua niihin siellä, minne hän samoin perustuslakien mukaisesti komentaa. Mutta yksityiset mielipiteet sikseen. Pääasia on: sitä ei voida estää perustuslakeja rikkomatta. Ruotusotaväen osalta asia on näin käytännössä. Jos ruotuväki korvataan asevelvollisuudella, ehto on perustuslakien mukaisesti edelleen voimassa. Valiokunnan koko perustuslakipohdiskelu on roskaa. Lakiesityksessä ei puhuta mitään perustuslakien muuttamisesta. Säädyt eivät voi tehdä aloitetta. Puhemiehet eivät voi sallia sellaista.

Nostoväen tilanne on toinen. Perinne ja privilegiot rajoittavat sen palveluksen maan omien rajojen sisäpuolelle.

Lakiesityksessä ehdotetaan 11 000 miehen reservin perustamista. Valiokunta puolestaan 28 000 miehen reserviä. Asevelvollisten joukkojen saattamiseksi sotavahvuuteen tarvitaan 5 000 miestä. Täydentäväksi reserviksi tarvitaan preussilaisten laskelman mukaan yhden vuoden sodassa 4 000 miestä = 50 % noista 9 pataljoonasta (= 8 000:sta). Reserviä jää jäljelle vielä 2 000 miestä.

Kun lakiehdotuksen 131 §:ssä sanotaan: ”joko uusien tarkk'ampujapataljoonien muodostamiseen”, tämä tarkoittaa stricte [nimenomaan] mainittuja 2 000 miestä. Se olisi pikkujuttu. Valiokunnan mukaan jäljelle jäävä reservi on kuitenkin 28 000 – 9 000 = 19 000 miestä. Kun siis 124 §:ssä sanotaan: ”osaksi uusien aktiivijoukkojen muodostamiseen”, tämä koskee mainittuja 19 000 miestä! Tämä on totisesti aivan muuta! Valiokunta on anteeksiantamattomasti torkahtanut.

Tästä syystä: se reservin osa, jota ei tarvita ”aktiivijoukkojen” saattamiseksi sotavahvuuteen ja tämän vahvuuden ylläpitämiseen (122 §), rinnastetaan nostoväkeen. Tämä on ehdotukseni ja vaatimukseni.

21 §:n kohdalla on hutiloitu – hutilointi voidaan korjata 124 §:ssä. Asia voidaan kirjoittaa kauniisti, esim. ”koulutuskeskuksissa olevia joukkoja” aktiivijoukkojen vahvuuden ylläpitämiseen; samalla se osa reservistä, jonka käyttämistä tähän tarkoitukseen Hänen Majesteettinsa ei pidä tarpeellisena, voidaan kutsua palvelukseen nostoväen osana.

Huom. ”Suomalaiset joukot” §:n alussa muutetaan tietysti aktiivijoukoiksi ja tietenkin ”osaksi” jää pois.

Asia voidaan kirjoittaa monellakin tavalla. Tarkoitus: reservin jäännösosa = nostoväkeä.

Tämä on oikeudenmukaista, perustuslakien mukaista ja tällaiseen kannanottoon voidaan uskaltautua – onhan reservi suuri ja koko nostoväen tapaan ainakin jollakin tavoin koulutettu. Suomi voi vaatia, ettei sen tarvitse pitää taistelukentillä ehdottomasti suurempaa kuin 8 000 miehen joukkoa, kun se lisäksi lupaa – melkein miten paljon väkeä tahansa taistelemaan maan omien rajojen sisällä.

J. V. S:n

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: