22.8.1867

Jalosukuinen Herra Senaattori 

Viitaten päivän sähkeeseen pyydän saada lisätä muutaman sanan Herra Senaattorin ehdottamasta ulkomaanmatkasta.

Kauppias A. M. Reuterin kuoleman jälkeen en tiedä tältä paikkakunnalta ketään tällaiseen tehtävään sopivampaa miestä kuin ehdottamani kauppakoulun johtaja Biese, joka ei tosin tunne täällä vallitsevia oloja niin hyvin kuin toivottavaa olisi, mutta pystyy sen sijaan selviytymään ulkomailla paremmin kuin kukaan täkäläisistä ja on sitä paitsi valistunut ja tunnollinen mies.

Jos Oulun kokous aiotaan pitää jo syyskuun alussa tai puolivälissä, aikaa ei ole hukattavissa, ja on ajateltava sitäkin, ettei kauppakoulua avata tänä syksynä liian myöhään. Tästä syystä sähkötin asiasta.

Ajattelin itsekseni asian sujuvan siten, että johtaja Biese kävisi Tukholmassa, Etelä-Ruotsissa, Kööpenhaminassa, Lyypekissä, Hampurissa, ehkäpä Berliinissä ja Thüringenissä, jatkoksi Stettinissä ja joissakin Veikselin suun lähellä sijaitsevissa suurehkoissa kaupungeissa, joissa metsänhakkuun tuottamia raaka-aineita käytetään suurissa puitteissa hyväksi kaikilla mahdollisilla tavoilla, että hänen tehtävänään olisi ottaa selvää sekä menekkimahdollisuuksista ja hinnoista että muutamista kutakuinkin yksinkertaisista valmistustavoista, työkaluista, käsikäyttöisistä koneista jne., esitellä näytteitä täkäläisestä tavarasta, ostaa mallikappaleita ja näytteitä sieltä ym. tuollaista. Kyseeseen voivat tulla: potaska, karvarin parkki ja päreet (Kurimosta tulevien rautalastien täytteeksi), erilaiset juurista ja pajuista valmistettavat korinpunontatyöt, suutarien tarvitsemat puunaulat, koivuiset kiilat ja pulikat (laivanveistämöille), tulitikkujen ja huonekalujen osien aihiot, puukengät, rimat ja listat, ovet ja ikkunanpuitteet, tynnyrinvanteet ja tuohityöt, kuusenpihka; kankaat (karkeammat laadut); niini-, kaisla- ja pajumatot; vuolukivivalmisteet (Sotkamosta ja Kiannalta [Suomussalmelta] ym.), poronnahat yms.

Biese piti sopivimpana sellaisia ehtoja kuin olen ehdottanut – hän hyväksyisi myös 2 000 mk:n kertakaikkisen korvauksen. Koska on matkustettava paljon ja pysähdykset jäävät lyhyiksi, matkasta sinänsä tulee kylläkin kallis suhteessa siihen käytettävään aikaan.

Toivon, että voin lähettää lauantain postissa läänin maapäivien järjestelyä koskevan ehdotukseni – tuota nimitystähän Herra Senaattori suvaitsee käyttää ehdottamastani kokouksesta. Se on hieman laveasanainen, mutta kun tarkoituksena on painattaa se ja levittää sitä rahvaan keskuuteen ennen kuntakokouksia, on mielestäni ollut tarpeellista esittää talonpoikien käsityskyvyn mukaiseksi muotoiltu perustelu ennen käsiteltäviä kysymyksiä. Olen kuitenkin aikonut ottaa esiin useita muitakin kysymyksiä näiden käsityöasioiden lisäksi.

Vuodentuloa koskevat tiedot kertovat kutakuinkin yhdenmukaisesti, ettei ruis ehtine latvavesien pitäjissä eikä läänin pohjoisosassa tuleentua ennen kylvöaikaa; tähän mennessä on saatu seuraavat vähimmäismäärää koskevat tilaukset:

Pyhäjärvi 500 tynnyriä (Iisalmesta saadaan 300)

Sievi – 400 –

Muhos – 400 –

koko Haapajärven kihlakunnan osalta ¾ kokonaistarpeesta.

Piippolan seurakunta yksinään – 300 tynnyriä jne., joten tarve siis näyttää varsin suurelta. Yritän kuitenkin selviytyä luvattujen 4 000 tynnyrin varassa. Bergbomitkin tuovat Riiasta hieman rukiinsiementä, hinnaksi tulee 30–32 markkaa.

Ohrasta näyttää tulevan kohtuullinen sato, mutta sen kypsyminen on edistynyt hyvin vaihtelevasti, koska kylvöt suoritettiin eri aikoina. Halla lienee pohjoisessa hieman vikuuttanut sitä. Sää epävakainen, oli hieman kylmempää ja sateista, tänään pilvistä mutta lämmintä.

Turun ohrasta lienee vain melko vähäinen osa käytetty kylvösiemeneksi, sikäli kuin tiedän, (kylvöjä tehtiin vielä 4. heinäkuuta!), mutta se on kuitenkin auttanut hyvin monia kylvämään ohransa sopivampaan aikaan, kun ao. lainanottajat saattoivat ohransiementä lainatessaan käyttää vakuutena lupausta maksaa lainanantajille kruunulta odotetulla viljalla.

Velkakirjoja laadittaessa noudatetaan määräystä, että lainanottajien on sitouduttava maksamaan syyskuun aikana lainansa samalla tynnyrimäärällä johon on lisättävä 1 kappa tynnyriä kohti – mutta miten tämä käy päinsä niillä seuduilla (Pyhäjärvellä, Kärsämäellä ym.), joilla tänä syksynä ei saada ruista lainkaan tai sato on vain perin mitätön?

Pyydän anteeksi kirjeen huonoa käsialaa – prokuraattori on täällä, ja minulla on monta rautaa tulessa samaan aikaan. – Erinomaisinta kunnioitusta ja alttiutta vakuuttaen

Jalosukuisen Herra Senaattorin

nöyrin palvelija

G. v. Alfthan.

Kohteliaimmat kiitokseni Herra Senaattorin viime kirjeestä – ne ovat aina tervetulleita. En kuitenkaan mitenkään esitä sellaisia vaatimuksia, että saisin usein ilon ottaa niitä vastaan – tiedän toki, miten tiukalla Herra Senaattorin aika on.