Oulussa 2.6.1867
Jalosukuinen Herra Senaattori
Muutama sana kommentoidakseni viimeksi lähettämiäni sähkeitä ja vastatakseni Herra Senaattorin kunnianarvoisaan toukokuun 31. päivän kirjeeseen, josta esitän nöyrimmät kiitokseni.
Varsinaista viljan puutetta ei liene pelättävissä, vaikka en tällä halua sanoa, ettei hätää, puutetta ja kurjuutta ilmenisi monilla ja ehkä useimmilla paikkakunnilla; tarkoitan, ettei muutamien tuhansien lisätynnyrien saanti kauppiaiden aitoista tai niiden saamatta jääminen tässä vaiheessa paljonkaan auta hädän lievittämiseen, ellei kyseessä satu olemaan siemenvilja, josta todellakin on pulaa. Tästä syystä ja koska jopa juhannuksen jälkeenkin kylvetty ohra on suotuisissa oloissa ehtinyt tuleentua, olen pyytänyt Turusta vielä 500 tynnyriä auttaakseni Salon [Saloisten], Tyrnävän ja Paavolan seurakuntia, jotka eivät ole vielä voineet saada mitään. En voi kuitenkaan taata sitä, hyväksyvätkö ne tämän tarjouksen, elleivät sitten – syödäkseen viljan. Pohjola-yhtiö aluksi kieltäytyi – mutta tarjoutui sitten noutamaan ohran Turusta – jos alus pääsisi niin hyvissä ajoin Nikolainkaupunkiin, että se ehtisi käydä Turussa ja päästä sieltä tänne pohjoiseen käynnissä olevan jäidenlähdön aikana – he toivoivat saavansa aluksen Turkuun suunnilleen kesäkuun 13. päiväksi.
Tämän kuun 12. päivään mennessä meillä on avovettä tuskin edes Raaheen eikä missään tapauksessa Ouluun asti, elleivät rajut myrskyt myllerrä merta. Nyt on jo muutaman päivän ajan saatu hyvää tekevää sadetta. Vaikka maa on vielä hyvin märkää, yleiset työt aloitetaan helluntain jälkeisenä päivänä. Hyrynsalmen–Ristijärven tien rakentamisesta voidaan ehkä luopua, mutta muut työt, Oulun pohjoispuolella Iin seudulla sekä etelämpänä Haapajärven kihlakunnassa, ovat mielestäni vielä välttämättömiä ja olen sen takia pyytänyt vielä 10 000 markkaa vapaasti käytettäväkseni. Säästän siitä jotakin, jos vain mahdollista on.
Karjanrehun puute on Herra Senaattorin ennustuksen mukaisesti johtanut melko tuntuvaan muutenkin niukkojen leipä- ja siemenviljavarojen vähenemiseen. Kehotin jo viime syksynä rahvasta keräämään rehunkorvikkeita, mutta tätä kehotusta lienee noudatettu vain osaksi, sillä nyt on karjalle jouduttu syöttämään jäkälää, pettua ja nuoria, ohuita koivunvitsoja, tietysti sekoitettuna vähäiseen määrään viljaa. Karjan joukkokuolemista ei ole saatu tietoja, ja jo pian voidaan elikkoparat päästää ulos.
Pyyntöjä leipäviljan saamiseksi saapuu runsaasti, mutta kun rahvaan on valmistauduttava lainaamaan rukiinsiementä ja sillä on jo ennestään runsaasti velkaa, asianomaisten on mielestäni alistuttava kestämään. – Hätätilan varalta kruununmakasiineissa on vielä käytettävissä noin 1 000 tynnyriä ruista. Kruunulle tulevista maksusuorituksista on tähän päivään mennessä saatu 3/5 ja 2/5 on jäänyt rästiin. Takavarikointi on suoritettu, mutta huutokauppoja on pidetty vain poikkeustapauksissa, enkä ole toistaiseksi antanut kehotusta yhdenkään maatilan myyntiarvon määrittelyyn.
Luonani kävi juuri äsken kauppaneuvos Snellman; hänen matkansa on hankalan kevättulvan takia ollut varsin vaarallinen, mutta muuten hän on terve ja hyvässä kunnossa.
Me olemme täällä niin uppoutuneita toimeentulohuoliimme, että aikaa ja innostusta tuskin riittää valtiopäivien perin tärkeiden keskustelujen seuraamiseen – mutta painovapauslain kaatuminen on sellainen tärkeä asia, ettei se ole voinut mennä ohi syviä tuntemuksia herättämättä.
Ymmärrettävän kärsimättömyyden vallassa odotan saavani kuulla jotakin kenraalikuvernöörin matkasta, hänenhän pitäisi ilmaantua tänne juhannukseksi, mutta tähän päivään mennessä en ole kuullut siitä asiasta sanaakaan.
Erinomaisinta kunnioitustani ja alttiuttani vakuuttaen minulla on kunnia allekirjoittaa olevani
Jalosukuisen Herra Senaattorin
nöyrin palvelija
G. v. Alfthan
PS Pyydän, että saan ensi talvena esittää tarjouksen Laukaan jauhomatoista, jos ne ovat vielä silloin jäljellä.
