Friedrich August Schulzelta

Editoitu teksti

Suomi

Teplitz [Teplice] 27.8.1847

 

Suuresti kunnioitettu Herra Professori! 

 

Teitä varmasti kummastuttaa, että saatte ottaa vastaan nämä rivit henkilöltä, jota ette omakohtaisesti tunne ja jonka nimikin on Teille todennäköisesti tuntematon. Sallinette sen takia, että aivan ensimmäiseksi esitän Teille joitakin tietoja itsestäni ja tätä varten ilmoitan, että rakkauteni Hegelin filosofiaan, johon mestari itse johdatti minut luennoillaan yliopistovuosinani vuodesta 1819 lähtien, on vienyt minut myös tutustumaan Teidän teokseenne ”Über die Idee der Persönlichkeit”. Haluamatta vähääkään mielistellä tunnustan Teille, kunnioitettu herra, että olen harvoin lukenut filosofista teosta, joka on viehättänyt ja opettanut minua yhtä paljon. Se on mielestäni kirjoitettu todellisen innoituksen vallassa; se on tieteellisesti niin perusteellinen, tosi ja selkeä, että se käsittelee aiheen filosofiamme nykyisen kehitysasteen kannalta täysin tyhjentävästi ja lopullisesti. Olen häpeissäni siitä, että tästä näin perusteellisesta tutkimuksesta on puhuttu saksalaisissa aikakauslehdissä tietääkseni perin vähän. Michelet'n arviointi Berliner Jahrbücherissä ei ole kyllin merkittävä. Olisin mielelläni käsitellyt teosta perusteellisemmin jossakin tieteellisessä lehdessä, jos minulta olisi liiennyt siihen aikaa. Berliinin filosofisen seuran jäsenenä olen kuitenkin julkisesti ja yksityisesti kiinnittänyt seuratovereitteni huomiota erinomaiseen teokseenne – enkä uskoakseni turhaan. – Tämä teos herätti halun kuulla Teistä enemmän. Syksyllä 184* tein huvimatkan Tukholmaan ja tiedustelin Teitä ja Teidän teoksianne. Sain kuulla henkilökohtaisista asioistanne sen verran, että olitte lähtenyt Helsingistä Kuopioon lukion johtajaksi ja toimitte siellä isänmaallis-siveellisessä hengessä koulumiehenä ja kansalle sananne suuntaavana kirjoittajana. Teoksistanne sain käsiini vain psykologiaa, logiikkaa ja oikeusoppia käsittelevät 3 peruskurssianne, jotka olen ruotsin kieltä varsinaisesti osaamatta kuitenkin lukenut ja tutkinut sanakirjan avulla. Nämä kurssit ovat älyllisen terävyytensä ja täsmällisyytensä ansiosta miellyttäneet minua suuresti ja antaneet minulle samalla valaistusta moniin seikkoihin persoonallisuutta koskevassa teoksessanne. – Kuulemani mukaan Te olette kirjoittanut vielä teoksen logiikasta ja valtio-opista; en ole kuitenkaan tähän mennessä onnistunut saamaan sitä käsiini. – Nämä antamani tiedot selittänevät Teille, arvoisa herra, miksi olen kiinnostunut Teistä oppineena ja filosofina: minusta näyttää kuitenkin siltä, että Teidän filosofinen näkökantanne kohoaa pelkän älyllisyyden piiristä ylemmälle siveellis-inhimilliselle tasolle. Teidän syvä ymmärryksenne voi perustua vain mitä jaloimpaan mielenlaatuun. Tästä syystä tunnen kiintymystä Teitä kohtaan, vaikka en tunnekaan Teitä Κατά Πρόσωπογ [henkilökohtaisesti]. – Näiden tunnustusten jälkeen Teistä ei enää tunnu oudolta, että lähetän Teille nämä rivit. – Ulkonaisen aiheen tähän on antanut sattumalta tapahtunut tutustuminen täällä muutamien viikkojen kylpylähoitoni aikana maanmieheenne herra Lengmanniin [Längman], joka hyväntahtoisesti tuo Teille myös tämän kirjeen. Huomenna matkustan takaisin Berliiniin, missä asun. Osoitteeni siellä on: Heilige Geist-Kirchhof N:o 2. Olen Berliinin kaupungin raadin jäsen, ja tehtäväni on johtaa ja valvoa koko Berliinissä kaupungin viranomaisten hallinnon alaista koulutointa. Virkatoimieni piiri on varsin laaja, eikä tehtävien määräkään siis ole vähäinen. Tästä huolimatta tunnen voittamatonta tarvetta olla mahdollisimman läheisissä suhteissa tieteen edustajiin. Niinpä olen myös filosofisen seuran jäsen ja joudun usein varsin läheisesti tekemisiin Gablerin, Michelet'n, Hothon, Vatken, Alexis Schmidtin ynnä muiden kanssa. – Esitän kaikki nämä pikkuseikat vain poistaakseni sen täydellisen vierauden, joka välillämme vallitsee.

Jos olisin Preussin kirkollis- ja opetusasiainministeri, olisin jo aikoja sitten kutsunut Teidät filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon. Kun en kuitenkaan ole tuossa asemassa, voin ilmaista vain tähän ajatukseen sisältyvän toiveen, että ette kokonaan luopuisi filosofisten teosten kirjoittamisesta. Pidän Teitä erityisen sopivana henkilönä muokkaamaan myös Hegelin laskemalta pohjalta uudelleen spekulatiivista logiikkaa, moraalifilosofiaa ja uskonto-oppia, ja siten Te tekisitte varmasti suuren ja hyvän työn. Mielestäni Saksan nykyinen filosofinen maailma tarvitsisi tuollaista perusteellista filosofista työtä päästäkseen irti nykyisestä teoreettisesta sekavuudesta, jonka takia käytännön kysymyksiäkään ei saada täysin ratkaistuksi, enkä tiedä ketään, joka olisi tähän työhön sopivampi kuin Te. Olisin onnellinen, jos tämä heikko puheenvuoro vahvistaisi päättäväisyyttänne ryhtyä tällaiseen työhön. – Siinäkin tapauksessa, että toimitte nyt mieluummin käytännön työssä pelkästään oman kansanne ja isänmaanne hyväksi, työnne koituu kuitenkin siunaukseksi, siitä olen vakuuttunut. Hyvä, siveellisesti hyvä, on kuitenkin aina korkeinta, A ja O, ja syvän vakaumukseni mukaan kaiken todellisen filosofian perusta ja lähde. – Myös meillä Preussissa, myös meidän filosofisessa Berliinissämme tämä tuntuu jo pinnan alla ja alkaa sitten vaikuttaa käytännössäkin. Olen itse tempautunut mukaan tähän filosofis-käytännölliseen toimintaan ja osallistunut siihen allekirjoittamalla elokuun 15. päivän 1845 vastalausekirjelmän ja laatimalla Berliinin raadin kuninkaalle [Fredrik Vilhelm IV] 22. elokuuta 1845 esittämän adressin täydellisen uskonnonvapauden myöntämisen puolesta, mistä adressista olette ehkä sanomalehdistä lukenut. Vastustaakseni berliiniläisiä kiihkoilijoita, jotka pyrkivät edistämään uskonnon asiaa suojelemalla uskontunnustuksen kirjaimellista tulkintaa *** hallituksen hengessä, olen myös saksantanut muutamia erinomaisen amerikkalaisen saarnamiehen toht. W. E. Channingin saarnoja kohottaakseni jalosti ajattelevan amerikkalaisen korkeasti siveellisen ja henkisen käsityksen kristinuskosta peiliksi meidän lakiuskovaistemme silmien eteen. Olette nyt Englannissa; sallikaa minun näin ollen kiinnittää huomiotanne toht. Channingiin, joka kuollessaan 1842 oli Bostonissa toimivan unitaarisen seurakunnan pappi. Ottakaa toht. William Ellery Channingin teosten 6-osainen Edinburghin painos tai jokin muu niiden laitos mukaanne lähtiessänne kotimaahanne. Luette ne hyvin kiinnostuneena ja löydätte niistä varmasti paljon sellaista, mitä mielellänne välitätte maanmiestenne tiedoksi heidän hyödykseen ja parhaakseen. Channing ei ole filosofi, nimittäin muodolliselta pätevyydeltään, mutta silti aikamme sivistys ja syvä siveellinen voima kohottavat hänet sille tietämisen tasolle, jota filosofiamme pitää ylpeilyn arvoisena, ja vaikka hänen näkemyksensä eroaakin tästä teisminsä ja tietynlaisen transkendentaalisuutensa takia, se kuitenkin pohjimmiltaan yhdentyy tähän pitäessään jumaluutta ja tuonpuoleista maailmaa vain siveellisen maailmanjärjestyksen autuaallisena täydellistymisenä sekä ihmisyksilössä ilmenevän hengen äärettömyyden käsittämisenä.

Lopetan kuitenkin nyt jaaritteluni. Sillä ei toki ole ollut muuta tarkoitusta kuin Teitä kohtaan sydämessäni tuntemani kunnioituksen ja ystävyyden ilmaiseminen. Suvaitkaa ottaa nämä rivit hyväntahtoisesti vastaan tämän suhtautumiseni merkkinä. Voikaa hyvin, suuresti kunnioitettu herra professori. Jos te joskus tulette Berliiniin, ilahduttakaa minua käymällä luonani. Jos aikanne sallii, kirjoittakaa minulle myös joskus, ja jos Te toivotte saavanne tietoja tai jotakin muuta Berliinistä, olkaa hyvä ja ottakaa yhteys minuun ja olkaa varma siitä, että Teidän toivomustenne täyttäminen tuottaa minulle todellista iloa. Vielä kerran Teille toivottaa parhainta menestystä

alttiisti Teidän

Friedrich August Schulze

Berliinin kaupungin kouluasiainneuvos.

 

 

Vertailu