Helsinki 3.3.1857

Rakastettava Hyvä Ystävä! 

Kirjoita toki minulle pari riviä, joista näkisin, ettei minun päälle liimaamani yleisotsikko Sinun kauniille kappaleillesi ole herättänyt pahastusta. Tällainen otsikkohan on välttämätön varsinkin silloin, kun lehden numero sisältää kaksi kappaletta. Havaitsin tämän niin myöhään, että en ehtinyt pyytää otsikkoa Kirjailijattarelta.

Tämä kirje on muilta osin liikekirje. Litteraturbladet on työläs täyttää, ja ne kappaleet, jotka olen vastaanottanut, eivät tule viemään enempään kuin 2 ½ arkkia. Minä voin, koska käännöksiä saa niin kovin paljon halvemmalla, arvioida alkuperäisartikkeleiden palkkioksi 20 Ruplaa arkilta. Niinpä lähetän päivän postissa kirjattuna kirjeenä 50 ruplaa itse professorskalle. Joku pojista on varmaan niin pystyvä, että voi käydä postissa Mamman valtakirjan kera ja lunastaa kirjeen. (”Valtuutan täten poikani &c. noutamaan ja kuittaamaan Postikonttorista minulle lähetetyn rahakirjeen”. Päivämäärä – nimi ja sinetti.) Tarkemmat laskelmat voidaan tehdä vuoden lopulla.

Litteraturbladetin numerot seuraavat myös postitse. Yhden numeron viime vuodelta jätän pojille tänne.

Arvostan määrättömästi ”Salik Sardar Khanin puolisoa” ja toivon, että sen kaltaiset kirjoitelmat tulevat nostattamaan Litteraturbladetin mainetta.

Läpikulkumatkalla Turussa en saanut tavata Runebergiä. Toivon, että se tapahtuu, kun hän käy uudestaan.

Vaimo lähettää nöyrimmät terveisensä. Meillä on Luojan kiitos ollut onnellisempi talvi kuin viime vuonna – terveyttä ja tarmoa. Tulkoon sama onni Teidänkin osallenne. Lämpimällä ystävyydellä

J. V. S:n