Fredrik Kristian Nybomilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
18.10.1867
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Lontoossa 18.10.1867

 

Herra Senaattori Joh. Wilh. Snellman.

Helsinki. 

 

Viimeksi lähettämäni kunnioittava kirje oli tk. 16. päivältä ja minulla oli eilen ilo saada seuraava sähke [englanniksi]:

”Paljon kiitoksia 8. ja 9. p:n kirjeistä, voitteko sopia käsin sahattujen lankkujen myynnistä moneksi vuodeksi? Ostajan maksettava ennakkoa.”

minkä jälkeen keskusteltuani ja neuvoteltuani erään suuren puutavaraliikkeen ja Lontoon merkittävimpiin kuuluvan pankkiirin kanssa otin vapauden lähettää sähkeitse seuraavan vastauksen [englanniksi]:

”Lankkuja ei voida myydä monivuotisilla sopimuksilla – ne on lähetettävä välittäjälle myytäviksi. Täkäläiset eivät maksa ennakkoja. Euroopan poliittinen tilanne ja Suomen poliittinen asema estävät sopimusten teon ja ennakkojen myöntämisen. Neuvotteluihin Rothschildin kanssa voitaisiin ryhtyä sellaisen lainan tai ennakon saamiseksi, joka voitaisiin maksaa lankkulähetyksillä.”

Sekä männystä että kuusesta käsin sahatut lankut ovat kauppatavaraa, jonka arvo ylittää varsin tuntuvasti rahtimaksun ja jota täällä voidaan myydä suuria määriä, ja ne ovat näin ollen kaupallisesti parasta tavaraa, jota meidän kotitalouksiemme käsityöllä voidaan puusta tuottaa, mutta en pysty myymään käsin sahattuja lankkuja useiden vuosien laivauksia koskevilla sopimuksilla. Täkäläiset kauppahuoneet eivät voi eivätkä halua sitoutua maksamaan useiden vuosien ajan kiinteää hintaa tavarasta, jonka laadusta ne eivät voi olla varmoja. (Tänne Suomen eri osista saapuvien käsin sahattujen lankkujen laatu vaihtelee hyvin suuresti.) Epäilen, voitaisiinko tuollaista sopimusta solmia myyjän eduksi, sillä lastien saapuessa perille syntyisi epäilemättä monenlaisia vaikeuksia, joista harvoin selviydyttäisiin ilman lähettäjälle koituvaa tappiota.

Ennakoista voidaan todeta, etteivät puutavaraliikkeet halua maksaa niitä, koska se ei kuulu alan tapoihin ja ne eivät useimmiten pystykään myöntämään merkittäviä ennakkoja, jotka maksettaisiin takaisin vasta melko pitkän ajan kuluttua, eivät edes normaaleina aikoina ja itsenäisille valtioille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Ne voisivat tehdä sen yhdessä jonkin pankkiiriliikkeen kanssa, mutta jos pankkiiriliikettä on asian hoitamiseen käytettävä, olisi ehkä parasta ottaa suora yhteys johonkin pankkiin ja pyytää lainaa, joka maksettaisiin lankkulaivauksilla. Konossementit tulisivat pankkiirille, joka voisi myyntivaiheessa käyttää mieleistään puutavaraliikettä. Kun herroilla Rothschild ja Sons on ennestään liikesuhteita Suomeen Suomen Pankin kautta, saattaisi asia ehkä järjestyä luontevasti siten, että esitetään ehdotus ensin näille herroille, mikäli sellainen menettely asian järjestämiseksi voi tulla kyseeseen.

Olisi ollut hyväksi, jos olisin voinut esittää keskustelukumppaneilleni asian konkreettisemmin eli ilmoittaa suunnilleen määrän, laivaussatamat ja toivotun ennakon summan sekä jotakin määrän ja hinnan suhteesta, sillä tätä ostajat vaativat, ellei tavara ole hyvin kysyttyä ja kun ei pelätä tarjonnan supistumista, mutta tällöinkään en varmaankaan olisi pystynyt taivuttamaan ketään ostamaan kiinteään hintaan monivuotisella sopimuksella.

Pyydän saada lainata osan keskustelusta, jonka eilen kävin merkittävän täkäläisen (Hambro ja Sonin pankkiiriliikettä edustavan) pankkimiehen kanssa, joka lupasi minulle, että kaikki jäisi vain meidän tietoomme; hän sanoi [lainaukset englanniksi]: ”Suomen luottokelpoisuus ei ole hyvä, koska Suomi on hyvin köyhä maa ja koska ei ole mitään varmuutta siitä, miten Venäjä saattaa käsitellä Suomea joissakin tietynlaisissa tilanteissa, esimerkiksi sodan sattuessa”, mihin minä vastasin: ”Suomi todellakin on köyhä maa, mutta kansalla on hyvä luonne ja meidän kansamme on kansakuntana hyvin rehellinen ja sitä paitsi ei ole mitenkään luultavaa, että Venäjä ryhtyisi sotaan vähään aikaan, koska sillä ei ole siihen rahaa.” Pankkiiri sanoi tähän: ”Vaikkapa niinkin, mutta mannermaalla rauha on juuri nyt hyvin suuressa vaarassa ja silloin nousee aina esiin itämainen kysymys [Balkanin ja Turkin salmien kysymys]. Te ette voi tietää, mitä saattaa ilmaantua esiin ja me ehkä haluamme rahamme tänne. Juuri nyt meidän on välttämättä pidettävä kiinni pankkitoiminnan ensimmäisestä säännöstä: pidä rahasi kotona ja omassa hallinnassasi.”

Aitoa kunnioitusta vakuuttaen F. K. Nybom

 

 

Vertailu