Pihka
Kattorimat
Lontoo 1.10.1867
Herra Senaattori Joh. Wilh. Snellman.
Helsinki.
Naapurimaamme Ruotsi ja Norja eivät ole käsityötaidoissa paljonkaan meitä suomalaisia edellä, eikä Skandinavian maista viedä ulkomaille kotikäsityön tuotteita. Masentavaa on havaita, etten pysty täältä Englannista löytämään markkinoita meidän kotikäsityönä valmistetuille metsään perustuville tuotteillemme. Ruotsi ja Norja, jotka ovat jokseenkin lähellä Englantia ja joilla on hyvät liikenneyhteydet tähän maahan, eivät ole löytäneet tällaisille tuotteille markkinoita ja vielä vaikeammaksi tämä käy meille, jotka olemme perin kaukana Englannista, etenkään kun meillä ei ole etunamme suoraa höyrylaivayhteyttä Englannin satamiin.
Kuusenpihkaa ei viedä Skandinavian niemimaalta, mutta sain Tukholmassa kuulla, että Turusta on yritetty kuljettaa sitä Tukholmaan tosin tuloksiin pääsemättä, koska pihkaa ei ollut puhdistettu riittävän hyvin ja koska suomalaisesta pihkasta ei voida valmistaa laadultaan tyydyttävää hartsia ja tärpättiä. Muuan tukholmalainen hartsitehdas, johon yritin turhaan päästä tutustumaan, tuo raaka-aineensa Amerikasta. Tämä tehdas valmistaa hartsia pääasiassa olutpanimoiden tarvetta varten. Göteborgissakin on kuulemani mukaan suunniteltu amerikkalaista pihkaa käyttävän hartsitehtaan perustamista.
Ruotsista ja Norjasta ei viedä tärpättiäkään, koska sitä ei näissä maissa pystytä tuottamaan laadultaan ranskalaisen ja amerikkalaisen veroisena. Amerikan sodan [Yhdysvaltain sisällissodan] aikana Norjasta vietiin tärpättiä jonkin verran (noin 6 000 naulaa [1 naula 425 g]) Englantiin ja Hollantiin, koska amerikkalaista tavaraa ei sodan takia saatu Euroopan markkinoille ja ranskalaisen hinta oli tuntuvasti noussut.
Suomalaista tärpättiä on usein tarjottu tänne Englantiin, mutta sille ei löydy markkinoita. Sen kirkkaus ja voimakkuus ovat olleet varsin tyydyttäviä, mutta se on myytäväksi kelpaamatonta epämiellyttävän ja voimakkaan hajunsa takia. Tämä vika johtunee puulajista, josta meidän tärpättimme valmistetaan, sillä englantilaiset kemistit ovat turhaan yrittäneet poistaa tuotteesta tämän hajun tai ainakin vähentää sen voimakkuutta ja epämiellyttävyyttä.
Lähetin Göteborgista Tukholman kautta Helsinkiin näytteeksi nipun niin sanottuja kattorimoja. Näitä on äskettäin ryhdytty viemään Ruotsista Englantiin, Lontooseen ja pohjoisiin satamiin. Niitä lähetetään pieninä erinä muuta lastia ottavilla laivoilla, höyrylaivoillakin. Mitat ovat:
leveys 1 1/4–1 1/2 tuumaa
paksuus 3/16–5/16 tuumaa
pituus 3–3 1/2–4–4 1/2 ja 5 jalkaa Englannin mittoja
Niitä valmistetaan täällä käsityönä kuten päreitä. Yritykset niiden valmistamiseksi koneellisesti eivät ole tuottaneet tyydyttäviä tuloksia.
Rimat kuljetetaan Lontooseen vitsaksilla sidottuina tai nyöritettyinä pyöreinä nippuina, joista jokaisessa niiden yhteispituus on 360–400 jalkaa; pohjoisiin satamiin niitä kuljetetaan samanlaisina nippuina, mutta niissä on kaikissa 120 rimaa pituudesta riippumatta.
Näiden rimojen hinta esim. Göteborgissa on 25–30 äyriä nipulta, rahti höyrylaivalla Lontooseen tai Hulliin 1 ½ Englannin pennyä nipulta, ja tuollaisesta nipusta maksetaan täällä Englannissa noin 6–7 pennyä. Kattorimoista, joita täällä valmistetaan parhaasta Pietarin lathwoodista [rimapuusta], maksetaan 28 Englannin shillinkiä kuormalta = 30 nipusta, joista jokaisessa on rimoja 400 jalan pituudelta. Näitä rimoja, joiden nimityksenä täällä on lath, käytetään huoneiden kattoja rapattaessa.
Tämä tavara ei kuitenkaan kestä pitkää kuljetusta eikä korkeita rahtimaksuja, koska hinta on näin alhainen ja tänne ei voida myydä suuria määriä. Hintataso ei säilyisi, heti kun tavaraa tulisi markkinoille hiemankin enemmän.
Saapuessani tänne hra Wahren oli jo lähtenyt Liverpoolista, joten en voi saada häneltä neuvoja enkä ohjausta. Minulla on kunnia allekirjoittaa
aitoa kunnioitustani vakuuttaen
F. K. Nybom
Osoitteeni: Herra R. Alrutz
70 ja71 Bishopsgate street Within
London E. C.
