2.1.1849

Parahin Veli! 

Kun nyt lopultakin olen päässyt niin pitkälle, että ryhdyn panemaan paperille joitakin sanoja Sinulle, pitäisi minun varmaankin tarjoilla suuria ja mielenkiintoisia uutisia, mutta mitäpä se kertoo, joka ei mitään tiedä tai tuntee niin vanhoja tapahtumia, että Sinä jo varmasti tiedät niistä. – Syyslukukauden päättymisestä saakka olen elänyt sananmukaisesti neljän seinän sisällä eli en ole käynyt kenenkään luona; kukaan ei myöskään ole käynyt minua tapaamassa lukuun ottamatta Cygnaeusta, joka äskettäin kertoi minulle, ettei hän ole kirjoittanut sinulle sen jälkeen, kun ehdollepanosta filosofian professorin virkaan päätettiin, vaikka se olisi ollut hänen velvollisuutensa sen keskustelun perusteella, jonka kävimme juuri silloin, kun herrat konsistorin jäsenet olivat marssimassa kotiin kokouksestaan. Kun mekastin hänelle, hän sanoi saaneensa jo nuhteet Sinulta, joten minun antamani läksytys oli tarpeetonta. Myönnetään, että minä ansaitsisin silti vaikenemisestani kunnon läksytyksen; Sinä olet kuitenkin siinä tapauksessa jalomielisempi kuin kukaan muu. – Ja kun minulla ei nyt ole parempaakaan kerrottavaa, teen ainakin selkoa asioitten hoitamisesta kuluneelta vuodelta.

Olen vuoden aikana nostanut Sanomalehtitoimistosta 3 kertaa 50 hopearuplaa, summa 150.

Menot

korko virkamiesten leski- ja orpokassalle

edelliseltä vuodelta 1847 35 –

saatavani samalta ajalta 22,80

lehtori Backmanille 16 –

kultaseppä Mellinille 12 –

henkivakuutusyhtiölle 19,83

käteistä henkilökohtaisesti J. V. Snellmanille 20 –

säästöpankille (koko vuodelta) 18 –

virkamiesten leski- ja orpokassalle vuodelta 1848 34,71

summa 178,34

Saatavani tulevaa selvitystä varten on siis 28 ruplaa 34 kopeekkaa.

Nyt muistuu mieleeni yliopistouutinen, joka minun on tässä kesken kaiken kerrottava, huhutaan nimittäin uuden professuurin perustamisesta nykykielten opettamista varten. Ranskan kielen lehtorin virkaa ei toistaiseksi täytetä, vaikka se on julistettu haettavaksi.

Edellä olevan viime vuotta koskevan raspiskani lopputulokseen minun on nyt lisättävä, että C. Backman lähetti minulle tänä aamuna 54 hopearuplaa Sinua varten, joten minulla on nyt hallussani 25 ruplaa 66 kopeekkaa, kunnes annat ohjeet niiden käytöstä.

Nyt hyvää uutta vuotta, parahin Veli!!! Pian saanemme odottaa tärkeitä uutisia. Jumala suokoon, että Sinua koskeva uutinen olisi – maanmiestesi toiveiden mukainen! – Ja nyt oikein sydämelliset terveiset eukoltani. Hän pyytää anteeksi sitä, että hän on unohtanut kertoa, miten kävi toimeksiannollesi ostaa villamusliinia Rouvallesi. Sellaista ei ollut enää saatavissa, ja sitä paitsi tuollaisia kankaita myydään vain kappaleina, jotka riittävät kokonaiseen pukuun. Eukko pyytää Sinua olemaan ystävällinen ja toimittamaan perille oheisen Emma Stinalle [Ehrström] osoitetun kirjeen.

Voi hyvin!

altis ystäväsi

Fredr. Ehrström