Hyvä Veli Kilttimies!

Täten lähetän käytettäväksesi jokaisen pennosen, jonka kruunu on tällä kertaa maksanut, ja saan siis, niin kuin runoilija niin kauniisti laulaa, elää lukukauden jäljellä olevan osan vaivojani muistellen, mikä toden totta ajan mittaan on hyvin niukkaa purtavaa. Sinä, joka olet itse ollut ad bestias damnatus [tuomittu petojen ruuaksi], tiedät kuitenkin, millaisen katkeransuloisen tunteen kokee, kun voi kumota niiden kurkkuun nämä aivan varmasti tyynnyttävät massat – vaikka katkera maku kestääkin pisimpään, kun saa sittenkin nauttia omien eikä heidän näppiensä nuolemisesta.

Sikäli kuin käsitän, koko maksettava summa on 416 ruplaa. Näkymätön käsi toimittaa sinulle viipymättä 130 ruplaa, jollen ole täysin erehtynyt henkien myötämielisyydestä.

Kruunaat työsi, jos laadit minun nimissäni pankin johdolle laina-anomuksen. Tuollaiset puuhat voivat olla oikein hyviä muistutuksia siitä, että Te olette ihmisiä, Te suuret aristoteelikot, jotka elättelette unelmia suurista rikkauksista astellessanne Lykeionin valtavien laakereiden varjossa. Kun olet kunnialla saanut loppuun tämän gladiaattoriottelun, johon olen Sinut vaivannut, voisit sangen hyvin viskata muutaman rivin

ystävällesi ja veljellesi Fredr. Cygnaeukselle

Haminassa 1.9.1833