Pietarissa 2.12.1865

Suuriarvoinen Herra Senaattori ja Ritari! 

Viime torstaina lähettämällään sähkeellä Hänen Ylhäisyytensä kreivi Armfelt lienee ilmoittanut herra senaattorille, että H. K. M:nsa oli samana päivänä hyväksynyt keisarillisen senaatin esityksen ala-arvoisen hopearahan vastaanottamisvelvollisuuden rajoittamisesta, ja oletan virallisen vastauksen lähtevän päivän postissa. Kuten ennustettavissa oli, H. M:nsa halusi kuulla valtiovarainministerin mielipiteen ennen armollisen päätöksen ilmoittamista. Lienee tarpeetonta mainita, että valtiovarainministeri on tämänkin kysymyksen käsittelyssä osoittanut tavanomaista hyväntahtoisuuttaan.

Uudistukseen suostuminen on herättänyt suurta huomiota diplomaattikunnan keskuudessa, ja Englannin suurlähettiläs kuuluu jopa sanoneen, ettei hänen hallituksensa olisi koskaan voinut suostua tuollaiseen myönnytykseen. Tietyissä poliittisissa piireissä muristaan tosin äänekkäästi, mutta odottamatonta on ollut, ettei yhdelläkään täällä Pietarissa ilmestyvistä ja uudistuksesta kertoneista sanomalehdistä ole ollut siitä mitään huomautettavaa. Näyttää siltä kuin uskottaisiin uudistuksen vain ennakoivan jonkin vastaavan muutoksen toteuttamista täällä. Paljon tästä tosin puhutaan, eikä ole aivan epätodennäköistä, että jotakin tapahtuu kyseessä olevan uuden setelirahan liikkeelle laskemisen yhteydessä. Aisaa käsitellään kuitenkin äärimmäisen salaisesti, sikäli kuin jotakin todella on tekeillä.

Meidän markkamääräisille seteleillemme ei täällä vielä oikein löydy sopivaa kurssia. Viisaat väittävät, ettei sellaista löydykään, ennen kuin täysipitoista hopeaa lasketaan liikkeelle. Tämän kysymyksen arvioimiseen minulla ei kuitenkaan ole valtuuksia eikä kykyä, joten minulla ei myöskään ole siitä mielipidettä esitettävänä.

Jättäytyen Herra Senaattorin edelleenkin ystävällisen muistamisen huomaan minulla on kunnia erinomaista kunnioitustani vakuuttaen edelleenkin olla

Suuriarvoisen Herra Senaattorin ja Ritarin

nöyrin palvelija

F. af Brunér.