Finlands Allmänna Tidning nro 8, 11.1.1866: Venäläinen vaihtoraha

Tietoka dokumentista

Tietoa
11.1.1866
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsinkiläisten kauppiaiden sanomalehdissä ilmoittama päätös, että he pyytävät venäläistä vaihtorahaa tarjoavalta tavarasta 20 prosenttia korkeamman hinnan kuin jos suoritus tapahtuisi Suomen rahassa, on ainakin kaupungin venäläistä vaihtorahaa omistavien keskuudessa aiheuttanut eräänlaisen paniikin, joka taas on mahdollistanut yksityisille voitontavoittelijoille loistavat afäärit yleisen edun ja etenkin alempien kansanluokkien kustannuksella. Emme halunneet lainkaan kyseenalaistaa kauppiaiden, käsityöläisten ja liikkeenharjoittajien kiistatonta oikeutta määrätä itse myytäväksi asettamansa tavaran hinta. Halusimme vain kiinnittää huomiota niihin epäkohtiin ja siihen hämmennykseen, mitä yllä mainittu päätös sekä tapa jolla se on tuotu yleisön tietoon varmasti herättää ei ainoastaan täällä vaan etenkin maaseudulla. Eiköhän olisi ollut oikeampi päätös seurata tältä osin rahanmuutoksen määräystä ottaa suorituksina vastaan korkeintaan 10 markkaa tai 2 ruplaa 50 kopeekkaa ala-arvoista vaihtorahaa. Ainakin nykyinen sekaannus olisi jäänyt syntymättä eikä asianomaisille myöskään olisi koitunut merkittävää tappiota, koska kauppatavaroiden, käsityötuotteiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat itse asiassa tähän mennessä rahanuudistuksen seurauksena laskeneet vähän tai ei lainkaan. Muuten tuskin kukaan voi välttää huomaamasta, että kyseinen kauppiaiden toimenpide on selvästikin sukua sille, johon samat kauppiaat ryhtyivät pian rahanuudistuksen julkistamisen jälkeen eli hintojenalennusta koskevalle ilmoitukselle. Toistaiseksi alennus koskee varsin harvoja tavaroita, vaikka sen ilmoitettiin olevan noin 10 prosenttia. Mutta jos alennus olisikin 10 prosenttia, niin miksi sama tavara maksaa nyt 10 prosenttia enemmän kuin ennen rahanuudistusta, jos maksu tarjotaan venäläisessä vaihtorahassa? Ennen 13. lokakuuta esim. naula [425 g] kahvia maksoi 33 kopeekka tai 1,32 markkaa, minkä hinnan ilmoitetun alennuksen jälkeen pitäisi olla 1 markka 19 penniä Suomen rahassa. Jos saman tavaran ostaa nyt ja tarjoaa maksuksi venäläistä vaihtorahaa, tuote maksaa 35 3/4 kop. eli 1 mk 34 penniä, siis 9 prosenttia enemmän kuin ennen rahanuudistusta. Emme voi pitää tällaista kauppiaiden toimenpidettä kohtuullisena. Kun maksut lisäksi nyt suoritetaan hopeavaihtorahassa, jonka arvo itse asiassa on 5 prosenttia ennen rahauudistusta maksuvälineenä käytettyjen venäläisten seteleiden arvoa korkeampi, niin näyttäisi siltä, että herrojen kauppiaiden julkistama ilmoitus oikeastaan kertoo heidän tavaroidensa maksavan nyt 14 prosenttia enemmän kuin ennen uudistusta.

Kilpailu – sanotaan – panee asian kyllä kohdalleen. Aivan oikein, mutta kilpailua ei juuri synny ennen kuin jonkin aikaa merenkulun avautumisen jälkeen, ja sitä edeltävien kuuden kuukauden aikana yleisön tappiot ovat yhtä suuret kuin toisen osapuolen voitot.

Myös kaupungin apteekkarit ovat kiiruhtaneet seuraamaan kauppiaiden esimerkkiä. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten he puolustelevat tällaista päätöstä. Apteekeilla on privilegioidut oikeudet ja virallisesti vahvistetut taksat. Taksoja ei ole rahanuudistuksen jälkeen muutettu mutta raha, jolla ostajat maksavat on ainakin 5 prosenttia arvokkaampaa kuin se, jolla lääkkeet ennen rahanuudistusta maksettiin. Siksi herrojen apteekkarien ilmoitus onkin mielestämme yritys käyttää hyväkseen suuren yleisön keskuudessa yhä vallitsevaa epäselvyyttä rahanuudistuksen vaikutuksista ja toteuttaa apteekkitaksoissa pieni sievä 25 prosentin korotus. Joka tapauksessa heidän menettelynsä rikkoo määräystä, joka selvästi ilmoittaa, että venäläistä vaihtorahaa tulee 2 ruplan 50 kopeekan kertasuoritukseen asti ottaa vastaan nimellisestä arvostaan.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: