Pietarissa lokakuussa 1866

Suuriarvoinen Herra Senaattori 

Noudattaen kaikkea sitä varovaisuutta, jota keisarikunnan ja sen osan valtiovarainhoitajien arkaluonteiset suhteet edellyttävät, olen onnistunut saamaan Reuternin esittämään toivomuksen, että [Snellmanin laatima Venäjän] raha-asioita koskeva ehdotus lähetettäisiin hänelle. Tämä on nyt tehty. Saamme – tuonnempana, toteutettavista toimista – havaita, salliiko itserakkaus sen ansioiden tunnustamisen.

Katsaus meidän raha-asioidemme tilaan osoittaa hallinnon halukkuuden edistää hyödyllistä yritystoimintaa. Pitemmälle meneminen olisi epäviisasta. Kunpa kärsityt vahingot opettaisivat meidän tietämättömille voitontavoittelijoillemme, että menestymiseen teollisuuden, kaupan ja maatalouden piirissä tarvitaan onnen lisäksi ymmärrystä, laskelmia ja tietämystä.

Vapaa kilpailu, teollisuuden toimintavapaus sekä vapaamielinen tullilainsäädäntö ovat sinänsä arvokkaita keinoja yritystoiminnan edistämiseen, kunhan niitä käytetään oikeassa kohdassa. Onko yhteiskuntamme valmis käyttämään näitä keinoja hyödyllisellä tavalla hyväkseen? Ja eikö maamme hallituksen pidä rohkaista yritystoimintaa useilla teollisuudenaloilla, jotta maassamme yleisesti noudatettu periaate – me teemme samalla tavalla kuin esi-isämmekin ovat tehneet – ei jäisi ikuisesti voimassa olevaksi tunnukseksi?

Herra Senaattori muistanee, mitä olen sangen usein sanonut meillä vallitsevasta välinpitämättömyydestä, kun olisi vakavasti etsittävä uusia lähtökohtia tuotannon kasvattamiseksi. Täällä on parhaillaan perusteilla yhtiö Gerngross et comp., jonka tarkoituksena on perustaa sulattoja Oulun läänin Hämeenniemen seudulle niiden 30-prosenttista malmia tuottavien kuparikaivosten hyödyntämiseksi, joita täkäläiset kaivosmiehet tutkivat viime vuonna. Itse Gerngross on viisas, kokenut ja rikas kaivosmies eikä tuhlaa ruutia turhaan. Mahtaakohan vuorityöhallituksellamme olla edes nyt tietoa näistä tutkituista kuparijuonteista?!

Meidän kesken sanottuna on esittämämme tiedustelu vientitullien poistamisesta nostanut esiin vaarallisen kysymyksen. joka siellä esitetään muodossa: haluaako Suomi yhdistyä Venäjään Zollvereinin [Saksan tulliunionin] toteuttaman periaatteen mukaisesti?

Tämän perusteella Herra Senaattori voi helposti kuvitella, millaiset ovat vaikutelmamme, kun vasempaan korvaan puhutaan teollisen toiminnan vapaudesta ja oikeaan korvaan ehdotetaan Zollvereinin periaatteen hyväksymistä!

Tästä ei kuitenkaan kannata pelästyä etukäteen. Niin kauan kuin keisari on meille suopea, vaaraa ei ole; meillä ei kuitenkaan kyetä näkemään asemaamme suhteessa suuren valtakuntaan, ja tämä sokeus on niin suurta, että lehdistömme vaarantaa leikittelyllään tämän suopeuden ja rehentelee rauhansopimuksilla ja itsenäisyydellä, vaikka Hannoverin ja Saksin esimerkkitapausten Saksassa pitäisi osoittaa, mitä merkitystä solmituilla sopimuksilla on, kun voimakkaampien kansallistunne hukuttaa pienten ja heikompien äänet!!! –

Täydellisimmin kunnioittavasti minulla on kunnia edelleenkin olla

Suuriarvoisen Herra Senaattorin

nöyrin palvelija

Em. Stjernwall