Elias Lönnrotilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
25.5.1848
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kajaanista 25.5.1848

 

[suomeksi]

Rakas Weikkoseni! 

 

Empä olisi uskonutkaan Sinua semmoiseksi mestariksi suomenkielises­säkin kirjoituksessa, kuin viimeisestä kirjoittamastasi näin Sinun ole­van. Eläpä enää huoli toiste sanoa, ettet saattaisi suomeksikin kirjoit­taa mitä tahansa; kaikki epäilemisesi siinä asiassa on aivan tyhjää pelkoa. Joita kuita sanoja kyllä taitaisi ensimmältä puuttua, mutta saisipahan niitä Kuopiostakin toisilta kyselemällä, ja jonkun ajan tottumisen perästä et enää tarvitsisikaan kysyä. Jos sentähden tahtoisit kuulla minun neuvoani, niin rupeaisit tästälähin suomeksi kiijoitta­maan ja antaisit Ruotsalaisten pitää huolta omasta kielestänsä, varsin­kin kuin meidän maassa sillä kielellä ei suvata tärkeimmistä asioista kirjoittamaan, kuin unen tuottavista loruista, juuri kuin unta maaas­samme ei jo olisi ennestään kylliksi, jos vaikka ulkomaillenki viedä. On kyllä samoin suvatsemisen kanssa suomenkielisessä kirjoituksessa, mutta jos muistamme, että jälkimäisen kielen kirjoittajilla vielä monek­si kymmeneksi vuodeksi on kyllin työtä suvattavissa aineissa, jotka hyödyttävät kirjallisuudemme kasvantoa ja kansan valistusta enem­män kuin ruotsalainen kirjoitustyö, niin emme taida kauvan eperöiä, ettemme näe nykyisinä aikoina enemmän voitettavan suomen kuin ruotsinkielisellä kirjoituksella, ja jälkimäisen saavan olla ei muuna kuin hätävarana niillä, jotka eivät osaa suomen kieltä. Mitäs arvelisit siitä, jos rupeaisimme yli ympäri koko suomenmaan kaikki suomen kirjailiat ja muutkin kirjallisuuden, ystävät liittokuntaan sillä tarkoituksella, että tulevana vuonna annettaisiin joka kuukausi präntistä ulos yksi kirja suomennettuna ulkomaalaisten parahasta kauniista kirjallisuudesta. Joiden kuiden jäsenten, jotka liittokunta saisi valita, pitäisi edeltäpäin määräämään, mitkä vieraskieliset kirjat tulisivat vuoden kululla suo­mennettavaksi ja itsekunki liittolaisen pitäisi taikka itse suomenta­maan, taikka toisen kautta suomennuttamaan, mitä hänen osaksensa tulisi kuin myöskin pränttikuluista osansa maksamaan, jota vasten myös saisi osansa ylijääneistä eksemplareista kotipaikallansa levitettä­väksi. En epäilekään monta osamiestä semmoiseen liittouteen saata­van, ja se myös on nähtävä, että sillä tavoin suomalainen kaunis kirjallisuus pikemmin ja paremmin kuin millään muulla tavalla saatai­siin voimaan. Taitaisipa sopia vielä, että jätettäisiin valta yhdelle jäsenelle ruveta jos usiammallakin osalla liittouteen, jonka kautta osaluvun voisi jo edeltäpäinki joten kuten määrätä. Omat entiset kirjoituksesi ja puheesi, kuin myöskin mitä viimeisessä kirjallisuusleh­dessä luin, ovat tuottaneet minun tätä ajattelemaan ja toivoisin sen-tähden, että kuin vielä itse mietit asiata, rupeat päämieheksi ja laitat semmoisen liittouden voimaansa.

Eksaminaksi en kyllä kerkiä Kuopioon tulemaan, enkä tiedä jos kerkiän jälestäpäinkään kesällä, koska täytyy olla joka hetki töissäni kiinni en sittenkään kaikkea mitä toivon valmiiksi saava.

Paljo terveisiä rouvallesi ja muille!

veljeltäsi

Elias Lönnrot

 

 

Vertailu