Hämeenlinnassa 5.9.1867

Täydennän tämänpäiväistä virallista kirjelmääni kahden viime yön hallojen tuhoista seuraavilla myöhemmin saapuneilla tiedoilla:

Kangasalta 4. syyskuuta. Satakunnan kihlakunnassa on viime yönä koettu halla, joka on osaksi palelluttanut perunanvarret, mutta ei todennäköisesti ole vahingoittanut kevätviljaa, ellei sitten hallanaremmilla metsäseuduilla.

Kalvolasta 5. syyskuuta. Vastaukseksi tiedusteluun, kuinka pahasti viime öiden hallat ovat vahingoittaneet ohraa, kauraa, herneitä, perunoita ja muita juurikasveja, ilmoitan, etteivät edellä mainitut kasvit liene näillä tienoilla pahemmin vahingoittuneet lukuun ottamatta perunan naatteja ja herneitä hallanaremmilla paikoilla; todennäköisesti myös ohra ja kaura ovat kuitenkin kärsineet pahemmin kihlakunnan hallavahingoille alttiimmilla seuduilla, nimittäin Akaan ja etenkin Kylmäkosken eräissä osissa, osassa Urjalaa sekä Punkalaitumen ja Tammelan pitäjissä kappeliseurakuntineen samoin kuin Somerniemen kappeliseurakunnassa.

Hauholta 5. syyskuuta. Ohra lähes kokonaan vahingoittunut; kaura hieman vähemmän, mutta ei luultavasti itämiskelpoista; herneet useimmissa paikoissa vahingoittuneet kokonaan, samoin perunanvarret.

Vanaja, Hattelmala 5. syyskuuta ohran otaksutaan vaurioituneen niin pahoin, ettei siitä voida saada ainakaan kylvösiementä, minkä lisäksi sadon määrä on tuntuvasti vähentynyt; kaura näyttää kärsineen hallasta vähemmän, luultavasti siitäkään ei silti monessa paikassa saada kylvösiementä; herneet ovat kauttaaltaan vaurioituneet, ja koska ne eivät useimmissa paikoissa olleet vielä tuleentuneita, sadon otaksutaan jäävän melko niukaksi, eikä lisäksi ole odotettavissa kylvösiementä; perunanvarret lehtineen ovat kaikkialla täysin tuhoutuneet, joten perunasadonkin oletetaan tuntuvasti pienenevän. Muut juurikasvit eivät tunnu kärsineen hallasta.

Janakkalasta ilmoitetaan 5. syyskuuta, että halla on vahingoittanut ohraa, kauraa ja herneitä siltä osin kuin ne eivät vielä olleet ehtineet tuleentua ja että perunanvarret paleltuivat.

–––

Näihin murheellisiin uutisiin voin vain lisätä, että todelliset hallavahingot voidaan saada selville vasta muutaman päivän kuluttua, mutta kun kevätvilja ja herneet olivat kutakuinkin yleisesti vielä raakoja ja kun hallat näyttävät matkustavaisten kertoman mukaan ulottuneen läänin suurimpaan osaan – menetykset ovat varmasti suuria ja kylvösiemenen puutetta on keväällä odotettavissa. –

H. Molander