Clas Herman Molanderille

Tietoka dokumentista

Tietoa
18.6.1878
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

H:gissä 18.6.1878

 

Kunnioitettu Veli. 

 

Kun senaatti antanee lausunnon säätyjen Hypoteekkiyhdistystä koskevan vastauksen johdosta, pyydän kohteliaimmin, että saan kiinnittää huomiotasi [yhdistyksen] johtokunnan (lausuntoon) ”kannanottoon” vuoden 1877 vuosikertomuksen liitteessä.

Siitä käy ilmi, että yhdistyksen kannalta on tähdellisintä, ettei jo menetetyksi kirjatun tappiosumman korko enää kasvattaisi sitä.

Kun [Suomen] Pankin myöntämä 600 000 markan laina on saatu korottomaksi, on jo paljon voitettu. Kuten tase 31/12 77 (ks. vuosikertomus) osoittaa, tappion määrä on kuitenkin 714 635 mk. Menetetään siis 114 635 markasta maksettava korko. Tähän on nyt lisättävä [senaatin] oikeusosaston päätöksen perusteella ulkomaisen lainan annuiteettien tuottama kurssitappio, jonka määräksi on taseeseen merkitty 87 720 mk.

Tähänastinen pankin lainan ylittävä tappio on siis pyöreästi 200 000 mk.

Valitettavasti odotettavissa on lisää tappioita. ”Toimikunnan mietinnössä” (ks. liite, s. 30 ”Taulukko”) esitetyssä laskelmassa summaa kai liioitellaan. Siihen sisältyvät myös edellä mainitut 714 635. Väistämättömältä kuitenkin näyttää 500 000–600 000 markan, enintään, tappio, elleivät paremmat sadot ja runsaammat rahavarat nosta maaomaisuuksien hintoja. Tästä tappiosta sisällytetään tuleviin tilinpäätöksiin 100 000–200 000 mk vuodessa.

Sen korvaamista on vuodesta vuoteen kerjättävä hallitukselta.

Korottomuus on, kuten sanottu, toistaiseksi pääasia. Voitaisiin näin ollen sanoa: korottomia lainoja, tänä vuonna 200 000, tulevaisuudessa kunkin vuoden tappiosumma, nimittäin yhdistykselle 1877 kuuluneiden tilojen osalta. Siitä tulisi kuitenkin laina, joka olisi jossakin vaiheessa annettava anteeksi.

Ne taseessa (vuosikertomus, s. 11) esitetyt erät, joiden osalta tappioita tulee ja joista kaikki ovat kiinteistöihin kiinnitettyjä saatavia vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta, ovat:

Lainatili:

Yhdistyksen omistamat kiinteistöt a) 666 255

Ennakkotili b) 155 372

Kiinteistöjen tili c) 63 494

Korkotili:

Yhdistyksen omistamien

kiinteistöjen osalta d) 442 976

yht. mk 1 328 097

Jos tappion määrä olisi vain 40 % tästä, summa olisi noin 530 000 mk.

Kuitenkin vielä: näihin eriin b), c), d) sisältyy osia, joista aiheutuu vuotuisia korkojen menetyksiä lähes 50 000 mk tänä vuonna. Tämä menetys kasvattaa kerjättävää summaa.

Jos siis tänä vuonna saataisiin 240 000 mk, tämä vähentäisi avun tarvetta tulevaisuudessa. Onhan yhdistyksen saatava kaikille varoilleen korkoa korolle puolivuosittain.

Huomautus: erästä b) osa on saatavia maksavilta lainanottajilta, ja se sisältyy taseeseen lyhentämättömänä.

Olen edellä puhunut ikään kuin hallituksen apu olisi itsestään selvää. Valtiontaloutta kohtaan tuntemani lukkarinrakkaus saa tämän kylläkin tuntumaan vastenmieliseltä. Aikaisemmin on kuitenkin osoitettu, että sadat pohjoisten läänien asukkaat ajettaisiin mieron tielle, ellei apua tulisi, ja kyseessä on siis ankara välttämättömyys.

Yhdistyksen kreditpuolelle voidaan merkitä, että sen menettämillä tai osaksi vasta vähitellen takaisin maksetuilla miljoonilla saatiin leipää kymmenille tuhansille. Lisäksi se, että yhdistys on maksanut kruunulle veroja ja maksuja 800 maatilasta, osasta 15 vuotta – kun nimittäin rästimaksut otetaan huomioon. Lopuksi yhdistys saa maksaa vuoden 1865 rahauudistuksen takia – toki omasta syystään, olisihan se voinut asettaa omat ehtonsa niille 8 miljoonalle. Ja pankin olikin varmasti maksettava niistä kiltisti enemmän kuin parikurssi mieluummin kuin aiheutettava uudistuksen pysäyttäminen. Annuiteettien maksaminen parikurssin mukaisesti oli vähintä oikeudenmukaisuutta. Ellei pankki halua pitää rahanarvoa yllä, tämä on sen oma asia eikä kuulu yhdistykselle. Osuuksien omistajien on kuultu aiemmin sanovan, että rahauudistus” kiskottiin yhdistyksen selkänahasta” – toki epäoikeudenmukainen väite, koska yhdistykseltä saamatta jäänyt voitto oli sen oma asia. Mutta nyt, tuomiovallan ratkaisun jälkeen, tuo lausahdus on täysin todenmukainen.

Mutta jääkööt sikseen kysymykset entäpä jos tai jospa ei. Olen ainoastaan pitänyt velvollisuutenani ilmoittaa, mistä kenkä puristaa, etenkin kun sen selville saaminen käy hitaasti ja on vaikeaa sellaiselle, joka ei seuraa asian kehittymistä vuodesta vuoteen.

Niinpä pyydän, että suhtaudut tähän ystävällisesti tältä kannalta etkä pidä tätä minkäänlaisena tavanomaisten verukkeiden turvin esitettynä anomuksena.

Kunnioittavasti ja ystävyydessä

veljellisesti

Joh. Vilh. Snellman

 

 

Vertailu