H:ki 30.6.1866

Kunnioitettu Veli. 

Kiitän kohteliaimmin ystävällisestä 21. päivän kirjeestäsi, jonka sain käsiini eilen palattuani maalta.

Rukiinoraiden kehnous on tosiaan huolestuttavaa. Toivon kuitenkin, että ne toipuvat kautta maan nyt, kun säät ovat näin ihanat, vaikka seurauksena väistämättä onkin viljan epätasainen tuleentuminen.

En usko, että yleiset työt ovat välttämättä tarpeellisia, kun tilallisten on nyt ponnisteltava äärimmäisen ankarasti saadakseen kaikki tilojen työt tehdyksi. Jos tämä helle jatkuu, toivotaan elonkorjuuseen päästävän jo heinäkuun lopussa ja elokuun alussa samaan aikaan heinänteon kanssa ja silloin tarvitaan sitäkin enemmän käsipareja. Kun työläisen on pakko ansaita leipänsä, tapahtukoon se mieluummin rahvaan kuin kruunun töissä. Sitä paitsi ruiskin saattaa tuleentua korjattavaksi, ennen kuin suurempia töitä voidaan saada käyntiin.

Taidan olla niin taikauskoinen, että melkeinpä pelkään näiden toiveiden ilmaisemista. Kun meillä kuitenkin on näinä päivinä ollut oikein kunnolla lämmintä pohjatuulesta huolimatta, on aihetta uskoa, että sää jatkuu jonkin aikaa samanlaisena.

Ja pääasiana on raha. Kaikki näyttää viittaavan siihen, että valtion tulot vähenevät edelleen, ja valtiontalous on tänä vuonna varmasti vajauksellinen, kuten lienen jo ennenkin maininnut. Avustustoimiin oli laskettu tarvittavan 200 000 mk. Jo nyt on maksettu noin 500 000 mk – viljaa hintaan 20 mk tynnyriltä. Ennakoiden myöntäminen viinanpolttoveron tuotosta ei käy päinsä. Ne voivat tulla kyseeseen vasta sitten, kun toimiluvat on huutokaupattu uuden säännön mukaan ja todetaan, millaisilta mahdollisuudet rahojen saamiseksi näyttävät.

Edellä olevan kirjoitin 27. päivänä – mutta olen lykännyt kirjeen lähettämistä odottaen, että saan ensin keskustella kenraali Minkwitzin kanssa, joka vasta eilen palasi kotiin. Tämä keskustelu on lujittanut käsitystäni, ettei suurempia työmaita ehditä järjestää ennen elonkorjuuta niin nopeasti, että niistä olisi mitään hyötyä. Ensin on saatava maa-alueet lunastetuksi yleiseen käyttöön.

Yleisten töiden pyytäminen erityisesti Hämeen lääniin ei mielestäni ole oikein sopivaakaan, niin kauan kuin hätä ei siellä pahene nykyisestä. Kaikki mitä voidaan uhrata tarvitaan aivan varmasti pettuleivän syöjille Oulun ja Vaasan lääniin sekä Turun läänin pohjoisimmalle laidalle. Ota tämän neuvon ohella hyväntahtoisesti vastaan vilpittömän kunnioitukseni ja ystävyyteni vakuutus.

Joh. Vilh. Snellman