Kalliossa (Saimaan kanavan varrella) 20.9.1867
Suuresti kunnioitettu Veli!
Näinä ankarina aikoina minun ei pitäisi vaivata Veljeä ehdotuksillani, mutta kun kyvykkään ja rehdin alaisen etu sitä vaatii, pidän velvollisuutenani hyvän sanan sanomista Veljelle Sortavalan kihlakunnan kruununvoudin E. Elfvengrenin puolesta. Hän on hakenut Suomen itäisen tullipiirin päällikön virkaa ja saanutkin ensimmäisen ehdokassijan äskeisessä ehdollepanossa tämän viran täyttämiseksi Wasastjernan jälkeen. Kruununvouti Elfvengren on joka suhteessa kertakaikkisen rehellinen ja erityisen tarkka virkamies, mutta ehkä hieman liian pehmeä kruununvoudille kuuluvissa hallintotehtävissä Sortavalan tapaisessa hankalassa kihlakunnassa. Tullivirkamieheksi hän sitä vastoin olisi erinomaisen sovelias, sillä hänen ominaisuuksiaan ovat tyynesti harkitseva oikeamielisyys ja melkeinpä pikkumainen täsmällisyys, joten rohkenen hyvällä omallatunnolla pyytää Veljeä sangen suosiollisesti puoltamaan Elfvengreniä kyseessä olevan viran täytössä, ellei Veli ehkä pidä jotakuta muuta kilpahakijaa pätevämpänä.
Tulevan talven näkymät näyttävät murheellisilta, etenkin Sortavalan pohjoispuolella. Läänin keskiosassa hallavahingot ovat vähäisempiä ja Vuoksen eteläpuolella merkityksettömiä, mikäli niitä yleensä on sattunut. Voisimme ehkä kuitenkin selviytyä omin varoin, ellei ennustettavissa olisi proletaarien vaellus tänne pohjoisemmilta seuduilta, etenkin Kuopion puolesta. Mutta miten voitaisiin estää tämä meidät luultavasti hukuttava ja tämänkin läänin voimavarat vähiin kuluttava tulva. Yleiset työt ja Pietariin johtavan radan rakentaminen lienevät ainoa pelastuskeino. Suosittelisin käyttökelpoiseksi talvityöksi lisäksi kivien räjäyttämistä ja hakkaamista Pietariin vietäväksi rannikkokaistalta ja vesireittien varsilta. Tämän työn pitäisi olla kannattavaa eikä ainakaan tappiollista. Hakatut katukivet sekä rakennusten sokkelikivet ovat kysyttyä tavaraa, jolla on aina menekkimahdollisuuksia Pietarissa. Työn oppiminenkaan ei ole vaikeaa. Tätä elinkeinotoimintaa olisi saatava järjestetyksi, ellei mikään suurempi hanke tule kysymykseen.
Pysyn jo kauan sitten esittämälläni kannalla, ettei maanviljely tai viljanviljely ole luontainen pääelinkeino suuressa osassa maatamme eli pohjois- ja koillisosassa sekä osaksi sisämaassa. Karjanhoitoa ja kaikenlaista teollista toimintaa pitäisi edistää noilla seuduilla antamatta viljanviljelyyn penniäkään. Tästä kuitenkin enemmän ensi kerralla. Nyt on pidettävä huolta välttämättömän tarpeen täyttämisestä. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon – selviydymme kyllä, vaikka se vaikeaa onkin. Vaikka sydän vuotaa verta – käsivarsi on luja.
Olisi paljon muutakin sanottavaa, mutta jääköön sikseen. Aitoa ystävyyttäni, kunnioitustani ja alttiuttani vakuuttaen olen edelleenkin suuresti kunnioitetun Veljeni
uskollinen palvelija
Chr. Oker-Blom
PS Ryhdyn hoitamaan virkaani 3. lokakuuta.
Vaimoni lähettää Veljelle sydämelliset terveisensä!
