Christian Molbechilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
16.7.1842
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Tukholmassa lauantaina 16.7.1842

 

Parahin herra Snellmann 

 

En voi kieltää itseltäni iloa kiittää Teitä näillä muutamilla sanoilla sekä eilisestä että tämänpäiväisestä. Sillä kun eilen iloitsin niistä miellyttävistä hetkistä, jolloin tutustuin lähemmin jo ennestään maineeltaan sangen hyvin tuntemani kirjailijan mielenkiintoiseen ja omaperäiseen persoonallisuuteen, olen tänään heti herättyäni, jolloin on ainoa rauhallinen hetki, josta olen voinut nauttia alituisten vierailujen, hoidettavien asioiden ym. häiritsemättä, ilahduttanut itseäni lukemalla Teidän romaanianne [Kahdenlaista rakkautta]. Se kiinnostaa minua sangen merkittävästä ja omakohtaisesta syystä – kosketteleehan se nimittäin omassa elämässäni kohtaamiani tilanteita ja tunnelmia, jotka antavat minulle tilaisuuden havaita ja arvioida terävänäköisemmin monia Teidän kauniisiin, taitavalla, varmalla ja kevyellä kädellä laadittuihin piirrelmiinne sisältyviä syviä psykologisia totuuksia. Esteettisen mielenkiinnon lisäksi nautin ilahtuneena siitä puhtaasta eettisestä hengestä, joka vallitsee tähän mennessä lukemassani kirjan osassa ja luullakseni koko teoksessa. Se on hyvää vastavaikutusta – minun pitäisi kai sanoa vastamyrkkyä ollessaan jyrkästi vastakkainen ajan ranskalaiselle rappioromaanille ja tämän toki hieman heikommille jäljittelyilmiöille muiden maiden kirjallisuudessa.

Lienee oikeastaan aivan sopimatonta sanoa jotakin kiittävää tai moittivaa kirjasta, josta on vasta lukenut puolet. Sana minulla nyt kuitenkin on kuin huulillani – tulkoon siis esiin. Tiedätte että olen kiinnostunut isänmaastanne. En sen takia voi muuta kuin iloita ajatuksesta, että uskon voivani nähdä tulossa olevan ajan, jolloin Suomella on merkittävä ja tärkeä sija ruotsinkielisen kirjallisuuden piirissä – sen lisäksi, mitä on alkanut murtautua esiin ja mitä viljellään sangen hyvällä maaperällä sen kansallisella kielialueella. Minä katselen tätä kaikkea skandinaaviselta näkökannaltani; sillä tätä pidän alinomaa vakaasti silmämääränäni luopumatta omakohtaisesta tanskalaisesta näkemyksestäni.

Minun on ehdottomasti saatava nautinto viettää vielä kerran pari iltapäivätuntia Teidän seurassanne, kuten Te olette minulle luvannut. En kyllä vielä tällä hetkellä tiedä, milloin se voisi tapahtua; sen takia aion kuitenkin lähettää tämän lappusen huomenna varhain aamulla. En lähde huomenna ison seurueen mukana Gripsholmiin jne., mutta mahdollisesti noudatan kutsua päivälliselle erään tukholmalaisystävän, prof. Nyströmin, ja hänen perheensä luo maaseudulle Drottningholmin lähelle; tämä on kuitenkin vielä epävarmaa. Joka tapauksessa, löytänemme joskus tien toistemme luo – joko minä Glasbruksgatanille tai Te Riddarhustorgetille. Saanen myös pyytää minua kovin kiinnostavan keräilyn takia, jota kuitenkin liian usein laiminlyön, Teitä kirjoittamaan minulle rivin tai pari erilliselle liuskalle tähän kokoelmaan ja ainaisesti säilyväksi muistoksi Teitä suuresti kunnioittavalle alttiille ystävällenne

C. Molbechille.

 

 

Vertailu