Parahin Calle!

Sinähän kirjoitat aivan kuin et olisi lainkaan tekemisissä liikemiehen kanssa. Ja kuitenkin Sinä tiedät, miten suuria kauppoja olen tekemässä. Totta on, että ne suuruudestaan huolimatta ovat halvatun huonoja: mutta kaikkihan maailmassa on huonoa.

Sinun osuutesi siviilivirkakunnan kassaan on nyt maksettu. Tähän mennessä olemme Ponjus ja minä hoidelleet rahojen lähettämisen; asian hoitamisen olemme voineet huoletta jättää joulukuun loppuun, koska mainitun osuuden maksamiseen myönnetään 2 kuukautta lykkäystä, mikä aina on tapana vuosittain käyttää hyväksi. Bygdénin huolena on maksaa yhdeksänkymmentä ruplaa yliopistolle. Siitä asiasta Sepiet ei kirjoittanut mitään. Samoin: olen maksanut säästöpankille korkoa 9 riksiä. Samoin: maksan pian Faunan & Floran kassalle 15 ruplaa, jotka olet unohtanut. Pupu Cappasta en piittaa.

Harmiksesi saat luultavasti heti uudelta vuodelta vieraaksesi dosentin, jolta on kielletty opetus puoleksi vuodeksi ja joka on yhtä pitkäksi ajaksi menettänyt kirjallisen työn hätäleipänsä. Hän toivoo, ettet tavattaessa olisi uninen etkä uupunut, vaikka uni meillä kaikilla on edessämme ja on meille kaikille hyvä. Samoin hän näkisi mielellään, että Sinulla olisi silloin morsian tai mieluummin vaimo. Hätätilassa hän tuo tullessaan hyviä ehdotuksia sen asian järjestämiseksi. Samoin: hän on lastattu täyteen kaikenlaisia uutisia ja kirjoja sinua varten. Kertoo siitä syystä nyt vain vanhan asian, joka tuskin ansaitsee mainitsemista: että hän on elämässä ja kuolemassa

Sinun Snellman

H:gissä 14. joulukuuta 1838.