Jyväskylässä 28.8.1865
Suuriarvoinen Herra Senaattori!
Kuljettuani läänin hallanarimpien seutujen läpi Pietarsaaren ja Laukaan kihlakunnissa saadakseni mahdollisimman tarkoin selville hallavahinkojen laajuuden olen päätynyt käsitykseen, etteivät läänissä tähän mennessä koetut hallavahingot ole niin merkittäviä kuin maamiehet alkuhämmingin aikana pelkäsivät ja ilmoittivat.
Ruis, joka oli enimmäkseen jo ehtinyt kypsyä ennen tämän kuun 21. ja 22. päivän välistä ensimmäistä hallayötä, ei ole vahingoittunut. Halla on hieman vaurioittanut vain sellaisia peltojen kohtia, joissa uudet oraat olivat nousseet talven aikana menetetyn ruislaihon juurista ja vilja oli vielä vihreää. Varhaisemmin kylvetty ohra, joka on ehtinyt kypsäksi ennen hallan tuloa, on kokonaan välttynyt vaurioilta. Uudelleenkylvetyillä ruispelloilla, metsämailla ja kaikkialla, missä kylvöt on tehty myöhään, ohra on sen sijaan vihreää ja hallan varsin pahoin vioittamaa. Läänissä varsin vähän viljellyn kauran osalta tilanne on samanlainen kuin ohrankin. Perunanvarret ovat yleensä paleltuneet, mutta kun perunat ovat jo ennen sitä ehtineet melko suuriksi, puutetta perunoista ei syntyne.
Lukuun ottamatta rannikkopitäjiä Turun läänin rajalta Uuteenkaarlepyyhyn saakka halla on kuvatulla tavalla vaikuttanut vaihtelevalla voimalla koko läänin alueella ja tähän mennessä saamieni tietojen mukaan aiheuttanut suurimmat vahingot Uuraisten ja Soinin kappeliseurakunnissa.
Kaiken todennäköisyyden mukaan ruissato jää merkityksettömäksi Pietarsaaren, Laukaan ja osaksi Kuortaneen kihlakunnissa, joissa rukiin oraat talvella pahasti mätänivät. Kevätkylvöistä voidaan ilmeisesti odottaa ainakin kohtalaista satoa, jos halla vain säästää vielä kypsymättömät kevätviljapellot uusilta tuhoilta.
Yleensä voidaan odottaa vuoden sadon osoittautuvan hyväksi Ilmajoen, Korsholman ja Lapuan kihlakunnissa ja hieman keskimääräistä huonommaksi läänin muissa kihlakunnissa. Tätä tulosta voidaan pitää onnekkaana, kun muistetaan maanviljelijöiden vähäinen toiveikkuus keväällä vuoden sadosta. Kunpa tämä havahduttaisi rahvaamme paitsi kiitollisuuteen Kaitselmusta kohtaan myös harkitsemaan asioita ja ponnistelemaan voimakkaasti katovuosien aiheuttamien vaikeuksien voittamiseksi ilman vierasta apua.
Täydellisimmin kunnioittavasti minulla on kunnia aina olla
Suuriarvoisen Herra Senaattorin
nöyrin palvelija
C. G. Wrede
