Porvoossa 12.9.1843
Arvoisa Herra Rehtori
Hyvin ilahtuneena olen lukenut Herra Rehtorin kirjeestä elokuun 31. päivältä, että Herra Rehtori on ryhtynyt rehtorinvirkaan Kuopiossa, ja toivotan Herra Rehtorille onnea tähän ja iloitsen samalla siinä toivossa, että Kuopion koulu pystyy pian nousemaan hiippakunnan muiden koulujen vertaiseksi. Herra Rehtorin latinan kielen opetuksesta esittämät huomautukset ovat erityisen aiheellisia sen takia, että tämä virhe on ollut Kuopion koulun rasitteena jo pitkään eli siitä saakka, kun Wenell oli sen rehtori. Latinan kielioppia ei siellä ole koskaan tai ainakin vain erittäin harvoin opetettu elävästi, vaan se on ollut ulkoeteinen, josta on etsitty ovea kielen sisempiin saleihin, minkä jälkeen ja kun se on löydetty selitysten puolelta, kielioppia on kohdeltu rojukoppina, jonne on sijoitettu vanhoja tarpeettomia sääntöjä. Pahempaa on, että uuden opetussuunnitelman mukaan on löydettävä uusi tie sen latinan kielen rakenteen elävän tuntemuksen saamiseen, joka nuorison on saatava, jos tämän kielen opiskelusta on tarkoituksena saada tarpeellinen hyöty. Kolmannella luokalla on nimittäin käytettävissä niin vähän tunteja tähän, nimenomaan siviililinjalla, että pelkään, että siellä ehditään käydä läpi tuskin puolta Corneliuksesta [C. Nepos]. Ensimmäisellä ja toisella luokalla sitä ei nimittäin voida aloittaa. Kaikissa meidän muissa kouluissamme luetaan näillä luokilla Herra Rehtorin julkaisemaa oppikirjaa, ja se sisältää niille riittävän oppikurssin, mutta jotta sekä siviililinjan että lukiolinjan oppilaat voisivat opiskella yhdessä edes yhden kirjailijan tekstejä, luetaan Corneliusta kolmannella luokalla vain yhteisillä tunneilla, mutta luokan alemmalle kurssille erikseen pidetyillä latinan tunneilla luetaan Eutropiusta ja neljännellä luokalla Sallustiusta ja Ciceroa. Mitä Herra Rehtorin mielipiteeseen kreikan kielestä tulee, olen joka suhteessa siitä samaa mieltä. Siitä ei koulussa ehditä lukea muuta kuin kielioppi ja joitakin lukuja Ksenofonia. Tämä asia näyttää kuitenkin tahallisesti tuolla tavoin järjestetyltä, jotta kahdella opettajalla olisi lukiossa jotakin tekemistä.
Ehdotus lukujärjestykseksi ei ollut muuta kuin ohjenuora tuntijakoa varten, ja sitä on täälläkin muutettu sikäli, että voimistelu- ja laulutunnit pidetään klo 5:stä 6:een iltapäivällä, kun ne Haminassa ja Viipurissa taas pidetään 12:sta 1:een virkistykseksi ja ruokahalun herättämiseksi. Ensi syksyksi saamme yrittää toimia oman päämme mukaan, sen jälkeen saamme toivoakseni noudattaa kiinteää koulujärjestystä. Jollen pahoin erehdy, tässä tapahtuu lähivuosina se muutos, että alimpien luokkien matematiikka vaihdetaan kieliopin opetukseen, koska tämä vastaa paremmin ihmisen kehityksen kulkua; pitäähän toki käsitteiden muodostuksen olla selvänä nuoren miehen mielessä, ennen kuin hänelle tuputetaan johtopäätöksiä ja häntä vaaditaan käsittämään, miten koska ja sen takia ovat sidoksissa toisiinsa. Hankalinta meille lienee selviytyä latinan opetuksessa luokan kahtiajaosta: jollemme halua opettaa kahta läksyä yhdellä tunnilla, jota ei mitenkään voisi suositella, etenkään sen takia, että neljännellä luokalla jouduttaisiin silloin käsittelemään neljä läksyä samalla tunnilla, kahta ensimmäisen vuoden oppilaita (konrehtoristeja) [apulaisrehtorin luokalla olevat] ja kahta rehtoristeja [rehtorin luokalla olevat] varten. Olisihan latinaa toki aivan hyvin voitu tarjota yhtä paljon kaikille saman luokan oppilaille ainakin siihen asti, kun pojat ovat oppineet kunnolla Corneliuksensa. Juuri nyt tuosta asiasta ei kuitenkaan voida selviytyä muuten kuin siten, että koulun henkilökunta rehtorin johdolla tekee ja tarkastaja valvoo sanomatta siitä mitään. Niin voidaan kaikki saada sujumaan. Niinpä Haminassa rehtori sai kaikki lukiolinjan tasalle lisäämällä latinaa siviililinjalaisille ja venäjää lukiolinjalaisille (toivomusten mukaisesti!).
Täydellisimmin kunnioittavasti minulla on kunnia olla
Arvoisan Herra Rehtorin nöyrä palvelija
Carl Gustaf Ottelin
