Helsingissä 1.10.1858
Rakas Calle!
Kun sain ensimmäisen kirjeesi Eckeröstä, pidin selvänä, että vastaus ei voisi mitenkään ehtiä käsiisi sinne. Kirjoitin siitä syystä paluupostissa kirjakauppias J. W. Lilljalle Turkuun ja panin mukaan kirjeen Sinulle ja annoin hänelle tehtäväksi ottaa poliisilta tai kuvernööriltä selvää Sinun saapumisestasi sinne ja luovuttaa Sinulle rahaa sen verran kuin ilmoitat tarvitsevasi. Olen myös jo saanut hänen vastauksensa, jossa hän lupaa noudattaa pyyntöäni. Olen hyvin huolissani saatuani nyt kuulla, mistä syystä olet joutunut jäämään Eckeröhön. Jumala suokoon, ettei Sinulla ole ollut minkäänlaista tietoa laivurisi lurjusmaisuudesta. Aina on kuitenkin onnetonta, että nimi yhdistetään tuollaiseen rumaan ja ikävään juttuun.
Muista nyt:
1. Ilmaista tietosi viimeistä pilkkua myöten hyvin tarkoin ja harkita tarkasti, mitä sanot, ja muistaa, mitä olet sanonut, jotta epäilyksen häivääkään ei jäisi kohdistumaan Sinuun.
2. Olla tekemättä pienintäkään yritystä laivurin auttamiseksi. Jos yrittää saada lurjuksen vapaaksi, ryhtyy itse osalliseksi hänen lurjusmaisiin tekoihinsa. Tulokseksi koituukin vain se, että hankkii itse niskoilleen niistä osan, jollei lain mukaista rangaistusta, niin epäilyksen ainakin. Sinun ei tarvitse syyttää eikä puolustaa, vain vastata tunnontarkasti siihen, mitä Sinulta kysytään, ja jättää kaikki muu asianomaisten huoleksi. Älä Jumalan tähden muuta mitään laivapäiväkirjassa – älä lisää yhtään kirjainta – äläkä ota yhtäkään siitä pois. Ei haittaa mitään, vaikka saisitkin hieman hävetä laiminlyöntien tai tietämättömyyden takia, ja selvästikin näyttää siltä, että teidän karilleajonne johtui laivurin lurjusmaisuudesta ja Sinun ja miehistön tyhmyydestä. Mutta kuten sanottu se ei haittaa mitään, kunhan vain Sinun luotettavuuttasi ei voida kiistää.
3. Älä luule, että Sinä tai miehistö saatte mitään korvausta, kuukausipalkkaa karilleajon jälkeen tai päivärahoja tai matkakustannuksia. Laivuri ei varmastikaan omista mitään, ja vaikka hänellä jotakin olisikin, saatte käydä oikeutta muutaman ruplan vahingonkorvauksesta, jos sitäkään voidaan oikeusteitse saada. Hänen lupauksiaan saat pitää valeina; eiväthän ne muuta ole. Tilapäisesti minulla on juuri nyt niin tiukkaa, että lähetän Sinulle vain 3 hopearuplaa. Mutta heti maanantaina lokakuun 4. päivänä Sinulle lähtee postissa kirjattuna 20 hopearuplaa. Sinulla ei ole varaa lainata mitään miehistölle. Et myöskään saa varustamolta koskaan maksua tuollaisista lainoista. Mutta jos jotakin pelastetusta tavarasta myydään, vaatikaa, että te saatte korvausta pelastustöistä. Samoin [vaatikaa], että saatte laivan kalustosta tai pelastetun lastin rahtimaksuista eräytyneen kuukausipalkkanne ja matkakustannukset Kristiinankaupunkiin. Jättäkää tuomioistuimelle laskelma kustannuksista siltä ajalta, jonka olette joutuneet viipymään – päivärahat – vakuutuksenantajien maksettavaksi ja vaatikaa, että summa pidätetään teidän laskuunne. Maanantaina enemmän. Me kaikki olemme Jumalan kiitos terveitä. Laita itsellesi aamuisin karvasta teetä siankärsämöstä tai kamomillan kukista välttyäksesi horkasta ja elokuumeesta. Pidä itsesi hyvin lämpimänä. Lapset lähettävät terveisiä.
Isällisesti
J. V. Sn
