Carl August Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Kokkolassa 28.10.1830

 

Minulla on täten ilo ilmoittaa sinulle tämän kuun 12. päivänä kirjoittamasi kirjeen saapumisesta tänne 23. päivänä, ja kiitän sinua siitä sydämellisesti. Veljeäsi ilahduttaa kuulla, että hän on voinut tehdä sinulle pienen palveluksen, mihin sydän aina iloiten olisi taipuvainen, kunhan vain muut seikat olisivat samoin otollisia, eikä toki kävisi niin, että vain välttämätön tarve riittäisi aiheeksi olla torjumatta hellän veljen hyvää tarkoittavan rakkauden ilmaukseksi ojentamaa kättä. Onnittelen sydämestäni siitä, minkä nyt olet jättänyt taaksesi, ja toivotan onnea siihen, mitä on edessä. Kun tuo kaikki nyt on lähestymässä loppuaan toisin kuin luulin, mitä seuraa sitten? Arvelin, että minulla oli syytä mainita rahojen alkuperästä. En pysty arvioimaan, voiko se herättää epäilyksiä minua kohtaan vai ei. Oli hyvä, että ne olivat tarpeen, ja tästäkin syystä se oli tarpeetonta. Viimeksi esittämäni kaavailu tulevaisuudestani on ainoa tulevaisuudessa toimeentulon lupaava mahdollisuus, joka on minulle avoinna ja jota on yritettävä käyttää. Kauppiasta minusta ei koskaan tule, vaikka pystyisinkin. Kun tai jos mitään muuta elinkeinoa ei ole jäljellä, ryhdyn ehkä maanmittariksi. Matematiikka on tiede, jota olen aina halunnut oppia siitä lähtien, kun sain tietää, missä sitä tarvitaan. Totean kuitenkin, että sen oppiminen on melko vaikeaa, jollei ensiksi ole saanut suullista opastusta alkeisiin, sillä yritysteni perusteella tiedän, ettei se ole kovin helppoa, jollei ennakolta tiedä, mitä matematiikka on ja mitä se merkitsee, missä mielessä ja millä tavoin se voi hyödyttää minua, miten sitä pitää käyttää jne. En myöskään usko, että olen niin tyhmä, etten pysty oppimaan toisen tavallisen ihmisen rinnalla sitä minkä hänkin. Carolinalle menevän kirjeen uhrasin samana iltana, jona sain kirjeesi. Mitään uutisia en ole saanut kuukauteen suoraan kotoa, kuulin kuitenkin, että Annu on tiettävästi ollut Uudenkaarlepyyn markkinoilla ja että kaikki ovat terveitä. Carolina saapunee kotiin Jöranin kanssa parin viikon kuluttua.

Isästä ei ole saatu mitään tietoja sen jälkeen, kun hän lähti Lontoosta merelle, niitä saataneen kuitenkin pian Hyèresistä tai Marseillesta. Muuten en voi lisätä enempää kuin sen, etten voi moittia nykyistä asemaani täällä ja olen siis päättänyt toistaiseksi jatkaa tätä, jollei mitään muuta odottamatonta tapahtumaa, onnea tai päinvastaista, ehkä satu, ja jos Jumala auttaa minua selviytymään ensi syksyyn, odotan, millaisia ehtoja herrani ja isäntäni silloin tarjoaa. Mitä minä varsinaisesti haluaisin tehdä, jos minulla olisi varoja, sitä on tarpeetonta nyt sanoa. En ilmoita sitä, vaikka pyytäisitkin, sillä sinä kuitenkin nauraisit minulle, mutta jos Jumala suo tämä minun toiveeni voi kyllä vielä joskus täyttyä. Kuitenkin syleilen rakasta hellää veljeäni Jannea hellän veljen alttiudella ja rakkaudella. Voi hyvin, toivoo oma Augustisi.

PS Olen kovin uninen, kello on ½ 1. Koska tielle tulleiden esteiden takia en onnistunut lähettämään kirjettäni torstaina, saan täten ilmoittaa sinulle, että Carolina ja Carin ovat palanneet matkaltaan. Jöran on vielä Uudessakaarlepyyssä, missä laivakin on. En ole tavannut ketään, joten en tiedä, aikooko Carin jäädä vai ei. Hyvästi, kirjoita joskus, rakas veli, jos viitsit, pyytää

Aug.

 

 

Vertailu