Carl August Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Kokkolassa 5.4.1831

 

Rakas veli. 

 

Kiitän sinua sydämellisesti vanhasta ja kauan odotetusta kirjeestäsi, jonka sain postissa tiistaina kahdeksan päivää sitten. Mitä suurimmalla ilolla luen siitä, että olet suorittanut tutkintosi menestyksellisesti, mistä minäkin nyt saan tilaisuuden onnitella sinua mitä sydämellisimmin. Olin kuitenkin saanut siitä jo aikaisemmin tiedon ylioppilas W. Gronowilta. Nyt parhaillaan vaivaan päätäni miettimällä Annulle sijoituspaikkaa erityisesti rippikouluajaksi, sillä saamieni tietojen mukaan Karin aikoo jäädä kesäksi Snellmanien luo. Ollakseni vilpitön minun on sanottava sinulle, etten ole käynyt siellä kuin kerran heidän viimesyksyisen kotiinpaluunsa jälkeen eikä Carin ollut silloin kotona. Olen kuitenkin saanut tiedon varmalta taholta, ja se on sitäkin uskottavampi, kun Carolina on äskettäin palannut Saksasta ja Carin on siis välttämättä tarpeen.

Rippikoulu alkaa toukokuun lopussa, jokin keino on pian löydettävä. Olen ajatellut ottaa yhteyttä rouva Eskilsoniin, mutta kerjääminen kenen tahansa ihmisen edessä on minusta hyvin kiusallista, hyvin vastenmielistä. Jos tekisin sen jonkun vieraan puolesta, torjuva vastaus ei olisi niin nöyryyttävä. Mutta hätätilassa, jollei mitään muuta keinoa ole, antaa sitten mennä vain, vaikka joutuisin mitä tekemään. Minulle on samantekevää, kuinka asiassa käy, kun olen kerran päätökseni tehnyt, mutta nyt on odotettava vastausta sinulta tai hyvältä isältämme (hän lienee jo Helsingissä suolalasteineen tai ainakin tulee sinne pian) 18. päivään asti, ja jollen siihen mennessä saa ohjeita teen, mitä voin. Mieluiten kuitenkin näkisin, että käytettävissä olisi kirje sille henkilölle, jonka puoleen te haluatte kääntyä. Kiitän sinua, rakas Janne, veljellisistä neuvoistasi ja opetuksistasi, joita sinä lahjoitat minulle veljellisesti nyt kuten ennenkin. Olkoon sydämeni kiitollisuus sinulle siitä palkkiona, jos sitä toivot, enkähän minä muuta omistakaan. Teen myös parhaani käyttääkseni niitä hyödykseni.

Olen yrittänyt perehtyä matematiikkaan, mutta kaikista ponnisteluistani huolimatta en ole kuitenkaan onnistunut edistymään ilman apua, eikä minulla nyt myöskään ole ketään, jonka puoleen voisin kääntyä, eikä nyt 5–6 kuukauteen säännöllistä aikaakaan tähän tarkoitukseen käytettäväksi.

Mitä merenkulkuun tulee, en aio ryhtyä yrittämäänkään, ennen kuin seitsemän vuottani (tulevaisuuden turvaksi) ovat kuluneet loppuun eli ennen ensi kevättä.

Minulla olisi toki vielä paljon lisättävää, mutta kirjeen postiin jättämisen aika on käsillä. Kotona kaikki voivat hyvin. Kerro terveisiä hyvälle isällemme ja voi hyvin

toivoo oma Augustisi

 

Jatkan keskeytynyttä kirjettäni pian.

 

 

Vertailu