Carl August Hagbergille

Tietoka dokumentista

Tietoa
4.9.1845
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kuopio 4.9.1845

 

Kunnioitettu Veli! 

 

Oheen liitetyt asiakirjat, jotka otan vapauden lähettää Sinulle osoittamasi ystävyyden suopeamielisyyteen luottaen, antavat riittävän selityksen tämän kirjeen aiheesta.

Sain eilispäivän postissa Tukholmasta tiedon, että kyseessä oleva professuuri on julistettu haettavaksi. En kuitenkaan tiedä, onko se yhä avoin tai miksi sitä ei ole annettu Sinun kehumallesi Genbergille.

Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole houkutella itselleni puoltolausetta, jonka olet katsonut aiheelliseksi luvata jollekulle toiselle. Haluan vain vaivata Sinua huolehtimaan siitä, että hakemukseni toimitetaan perille joko ystävämme Talis Qualisin [C. W. A. Strandberg] välityksellä (jolle sydämelliset terveiseni), jos hän on paikkakunnalla, tai jonkun muun avulla. Pyydän myös, että ystävällisesti maksat puolestani tarpeellisen summan mahdollisesti tarvittavasta carta sigillatasta [leimavero]. Tämän kustannuksen sekä kunnon palkkion tästä [vaivasta] ilmoittanet ystävällisesti siinä kirjeessä, jossa osoitat ystävyytesi vieläkin suuremmaksi kertomalla minulle lyhyesti tätä professuuria koskevasta tilanteesta ja siitä, millaisia mahdollisuuksia luulet minulla olevan.

Yksityiset syyni tähän askeleeseen ovat lyhyesti: että voin vasta kolmen vuoden kuluttua saada professuurin Helsingistä; että joudun silloin kilpailemaan vanhan apulaisprofessorin kanssa, jolla on meriitit – vuosien perusteella; nyt tylsistyn täällä päivä päivältä; sen tähden olisin suunnattoman mielelläni pari vuotta Lundissa – jos minut sitten haluttaisiin takaisin Suomeen, mihin toivon voivani tänä aikana antaa lisää perusteita; Teidän yliopistollenne tämä voisi olla parasta, koska näistä kahdesta vuodesta varmasti tulee jäljellä olevan elämäni parhaat työvuodet. Ellen kuitenkaan saa paikkaa Helsingistä, käy varmaan ikävämmin, sillä vanhuusvuosistani tulee silloin rasite; toivon kuitenkin, etten elä niin pitkään. En ole koskaan ollut sairaana, ja sen takia jokin ankara kuumetauti varmaan tekee minusta lopun.

En toki enää nykyisin toivo itselleni viimeksi mainittua nopeaa loppua, sillä saan nuoren vaimon ennen ensi kuun päättymistä. Älä puhu tästä Lundissa, sillä silloin rouvasväki nousee minua vastaan – valitettavasti he suosinevat ennakolta jotakuta nuorta kilpahakijaa – ja sehän merkitsee paljon. Leikki sikseen – pitäisin muuttoa ulkomaanmatkana, jonka henkisesti elähdyttävää vaikutusta kovasti tarvitsen; eikä matkaa voi tehdä viehättävämmässä seurassa kuin jo mainitun aarteen kanssa, joka haluaa rohkeasti seurata mukanani vaikka maailman ääriin. Olen heti täydessä vireessä, kun ajattelenkin sitä iloa. Sinä ymmärrät tunteeni, jos katsot Suomen karttaa ja Saimaa ja [ajattelet] vuoden elämistä poroporvarien kaupungissa.

Tuloni eivät luultavasti kasva, sillä pelkästään Saima tuottaa minulle 1 500 riikintaalaria valtionvelkakonttorin seteleinä. Mutta miten ne rahat hankitaan – siinäpä taito punnitaan.

Näet, miten kynä on lentänyt. Kiire on kova, mutta kyseessä on kauan ja perusteellisesti harkittu asia, jonka merkeissä lähetän Sinulle vakuutuksen kunnioituksestani ja kiitollisesta alttiudestani.

Snellman

 

 

Vertailu