Helsingissä 1.11.1839
Parahin Veli Snellman!
Viimeisenä pohjolan muuttolintuna lentänet täältä viipymättä, jollet jo ole nostanut siipiäsi lentoon. ”Sit tibi aura levis” [olkoon sinulle ilma kevyttä], Veli! nyt kun olet lopulta päässyt liikkeelle. Kyllin kauan lienee kotimaassa jo ollut Sinulle liian kylmää. Liian vähän ovat myös ystäväsi tehneet Sinulle minkäänlaista lämpöä hankkiakseen. Kunpa eteläisempien maiden aurinko saisi sinut unohtamaan tämän kaiken, vaikuttamatta sinuun kuitenkaan toisin kuin muuttaviin lintuihin – niin että ne ikävöivät kevään tullen takaisin ”kylmälle navalle”. Tiedän myös, että jätät sinne jotakin, mitä tuskin enää löydät muualta – muutamia Sinuun kaikissa vaiheissa lämpimästi suhtautuneita ystäviä – jotka tuntevat sinut niin hyvin, etteivät he voi koskaan arvostella sinua väärin. Toivottavasti et pidä turhana sitä, että sanon tämän tässä: osoittaahan päivittäinen kokemuksesi sinulle kyllin hyvin, miten helposti voit joutua tilanteeseen, jossa sinun esiintymistapaasi tai ominaislaatuasi ei käsitetä oikein.
Luultavasti et myöskään voi viivytellä kauan; viivyttämällä oikeudenkäynnin ratkaisua pitkään asiat on näin järjestetty viisaalla tavalla. Anna meille kuitenkin ennen lähtöäsi jonkinmoinen käsitys matkasuunnitelmistasi, jotka ovat varmaankin nyt pakostakin toisenlaiset kuin vuosi sitten! Jos luet meihin minun lisäkseni Cygnaeuksen, Stubbenin, Castrénin, Fredrik Tengströmin, olet käsittänyt, mitä lähinnä tarkoitan. Mitä siis yhdelle ilmoitetaan, se kuuluu kaikille. Lienemme myös ansioituneimpia seuraamaan sinua matkallasi – olemme ainakin täällä useimmin matkustaneet ajatuksissamme mukanasi.
Vaikka minuutit ovat minulle tänäänkin kalliita, haluan kuitenkin kertoa matkaeväiksesi yhtä ja toista meistä täällä olevista – kehnonlaista purtavaa ehkä sinun mielestäsi: parempaa minulla ei ole.
9. päivänä on Porthanin syntymäpäivä (100 vuotta sitten). Rehtori oli antanut ylioppilaskunnalle luvan viettää sitä puhein yliopistorakennuksessa jne. Sijaiskansleri saa tietää siitä. Kutsuu puheilleen ystävämme Fredrikin – pitää häntä päätekijänä – antaa hänelle käskyn estää hanke sillä uhalla, ettei hän voisi muussa tapauksessa koskaan edistyä yliopistossa ylempiin asemiin – lähinnä saada nimitystä dosentiksi!! – ilmoittaen hänelle samalla luottamuksellisesti, että hän on hurmahenkinen intoilija. Rehtorin myötävaikutuksella asia on kuitenkin saatu järjestetyksi niin, että hänestä on tullut dosentti. Yleinen juhla kuitenkin peruutettiin. Pohjalaiset viettävät 9. päivänä osakunnan vuosijuhlaa. Vahinko, ettei tilaa riitä enempien yksityiskohtien kertomiseen.
Castrén julkaisee merkillisen opinnäytteen, vertailevan esityksen suomen murteiden deklinaatioista. Borgilla on työn alla tohtorinväitöskirjansa – armosta ja vanhurskauttamisesta. Minä painatan teostani – sen on määrä olla valmiina tämän kuun kuluessa. Aminoff on ottanut Mattsin pois koulusta – teologien riemuksi. Minun työstäni ei tule sellaista kuin siitä olisi voinut tulla toisissa oloissa – mutta se osoittanee kuitenkin, mihin pystyn. Odotan Jumalan kiitos kohtaloani kutakuinkin rauhallisena. Toisinaan on hyväksi olla vain oman itsensä varassa. Jos minulle käy hyvin, minusta tuntuu samalta kuin jos minulla olisi maksettavanani kymmenen tuhatta puntaa, päinvastaisessa tapauksessa olen vakuuttunut siitä, ettei minua ollut tarkoitettu hakemaani paikkaan, ja silloin minun kaiketi pitääkin olla tyytyväinen siitä, etten siihen päässyt. Yhtä ja toista akateemista elämää koskevaa olisi kyllä vielä lisättäväksi – mutta muutamat sanat Spanska Fluganista täyttänevät jäljellä olevan tilan. Se on nyt ilmestynyt. Sanomalehdet ovat sanoneet Sinulle, mitä mieltä ne omasta puolestaan ovat. Samoin Schauman. Ihmiset ovat sitä mieltä, että Sinä olet ollut väärässä, mitä asiaan tulee – hän tavassaan puolustautua. Sundvallin arvostelua en voi kyllin kiittää. Yleensä Kärpäsen näkeminen jälleen näin myöhään syksyllä on ollut sangen hauskaa – kaikille muille kuin niille. joiden kannalta sillä on ollut espanjankärpäsen luonne.
Uusi Lauantaiseura (perjantaihin sijoitettu) avaa kukkansa tänään ensimmäisen kerran J. J. Tengströmin luona. Juuri nyt latoja taas täällä, siis jälleen: näkemiin Veli! sydämellinen, sydämellinen toivotus – ja minun kauttani Sinulle tervehdyksenä monilta, lähinnä Fredrikukselta, josta on tullut minun Busen-Freundini [läheinen ystäväni] viime aikoina inhimillisyytensä takia. Hän on onnellinen ollessaan koulun rehtorina. Erityisesti juuri häneltä terveisiä – ja samassa yhteydessä minun toivotukseni, että Sinulle kävisi hyvin. – Niin, Herra olkoon kanssasi, Veli!
rukoilee ystäväsi Lille.
PS Kirjallisuushistoria ei ole vielä tullut. Lähetä se postitse, Veli! minun kustannuksellani, jollei muuten – omistajalla on jo suuri hätä.
