[keväällä 1843]

Rakas veli, 

Kiitoksia minulle lähettämistäsi lämpimistä terveisistä, aioin toki vastata niihin pienellä kirjeellä, mutta pikku Ottoni kärsii nyt hammasvaivoista ja huutaa alituisesti äitiä. Sydämellisesti tervetuloa pian meidän tienoillemme. Vaikka et mainitse mitään siitä, toivomme sitä silti. Isä on nyt matkustanut Kokkolaan. Hänen asemansa on nyt Jumalan kiitos niin hyvä kuin toivoa saattaa ja hänen päivänsä ovat jokseenkin huolettomia tätä nykyä. Pikku Ottilia on sangen iloissaan enosedän kotiinpaluusta. Voi nyt hyvin, rakas veli, ja muista meitä pian muutamalla rivillä. Toivon sinulle kaikkea hyvää Jumalalta, maailmallisia mahdollisuuksia sinulla kyllä riittää.

Altis sisaresi Anna Essen.