Anna Christina Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Ollilassa 15.9.1833

 

Rakas Janneni 

 

Poikkeuksellinen tilaisuus saada Henrik Piponius välittäjäksi on nyt niin edullinen, etten voi mitenkään olla kirjoittamatta edes muutamaa riviä Sinulle, vaikka en ole vielä ennättänyt saada vastausta viime kirjeeseeni. Parahin Janne, kuinka tuo pitkä patikkamatka on vaikuttanut Sinuun? Odotan kovin levottomana tietoa, oletko nyt taas täysin terve, ja jumala suokoon, että saisit sitten pysyä terveenä, enkä käsitä, Janne, miksi olen nyt alkanut niin ikävöidä sinua ja myös kotiseutua. Ajattelen sangen usein, että jos minulla olisi siivet miten usein kävisinkään tapaamassa Sinua ja myös hyviä ystäviäni kotiseudulla. Turhaahan tuollainen yliluonnollinen toivomus on ja tyhjää haaveilua. Vain Teidän todellinen tapaamisenne olisi sanomattoman ihanaa, ja toivon meidän joskus tapaavan, jos hengissä pysymme, ja jälleennäkemisen ilo on sitäkin suurempi pitkän eron jälkeen. Aioin kovasti matkalle Henrikin mukaan, mutta setä ja täti eivät päästäneet minua lähtemään, ennen kuin Sinä lupauksesi mukaan tulet minua noutamaan. Sitä paitsi Henrik makaa nyt punataudissa ja saapa nähdä, toipuuko hän sellaiseen kuntoon, että pystyy matkustamaan. Iloinen kesä on nyt lopussa ja sen myötä ihanimmat nautintomme. Minulla on ollut oikein mukavaa kesällä ja olen nauttinut kesästä sangen paljon, olen ollut huvittelemassakin muutamia kertoja. Kun olin Oulussa, kävimme Carin, Henrik ja minä kävellen Putaalla, meillä oli siellä hyvin hauskaa iloisten ihmisten seurassa, ja nyt Louise Laurin on ollut täällä neljä viikkoa, mutta nyt hän matkustaa taas takaisin Putaalle.

En ole saanut kirjeitä kotoa, joten en tiedä, onko isä poissa yhä, mutta uskon hänen tulevan kotiin talveksi. Augustista en ole kuullut enempää kuin sen, minkä kirjoitit, että hän oli Viipurissa. Jumala tietää, milloin saamme tavata hänet. Christianista ei saa enää sanoa sanaakaan, saati toivoa tapaavansa hänet tässä elämässä. Jumala auttakoon häntä, kun hänen on oltava ventovieraiden keskellä ilman yhtään ainoaa ihmistä, johon hän voisi luottavaisesti turvautua. Nyt minulla ei ole sinulle mitään uutta sanottavaa, koska täällä Rantsilassa kuulee niin vähän uutisia. Punatautia on nyt jälleen yleisesti sekä toista tautia, joka pesiytyy päähän ja aiheuttaa lisäksi voimakkaita kouristuksia raajoissa. Snellmanin setä oletti, että se olisi lievää koleraa. Sano terveisiä harvoille tutuilleni. Älä unohda Lauraa, mutta hellimmät terveiset lähettää Sinulle aina altis

Annusi.

 

PS Tämän kuun lopussahan August palaa Viipuriin. Jos kirjoitat silloin, kerro hänelle minulta tuhannet terveiset. Hyvästi. Kirjoita, parahin Janne, pian. Minä niin odotan saavani kirjeitä Sinulta. Voi hyvin.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: