Anna Christina Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Oulussa 29.7.1833

 

Rakas Janneni 

 

Sanomattoman iloisena otin vastaan hyvin tervetulleen kirjeesi peräti juuri juhannusaamuna noustessani vuoteesta, ja tuhannet kiitokset siitä, Janne hyvä. Oli niin hauskaa avata kirje, jossa oli muutamia Sinun kirjoittamiasi rivejä, ja saada samalla kuulla, miten olet voinut. En ole lainkaan tiennyt, että olet maannut sairaana, ja Jumalalle olkoon kiitos siitä, että nyt olet paremmassa kunnossa. Oi kunpa Jumala antaisi Sinulle jälleen täydellisen terveyden. Kiitoksia, Janne kulta, niistä rahoista, jotka hyvyydessäsi lähetit minulle, ne tulivat minulle juuri sopivasti. Saan kiittää Sinua myös kirjasta. Mitä minä nyt kertoisin Sinulle? Isä on lähtenyt Uudestakaarlepyystä kesämatkalle, mutta en pysty sanomaan, kenen laivan päällikkönä hän on, koska äiti ei ole kirjoittanut minulle. Olen vain Herlinin tytöiltä saanut kuulla, että isä on poissa. Wilhelm ja August ovat olleet Viipurissa, mutta en ole saanut häneltä kirjettä. Kuulin kuitenkin Carin Piponiukselta, että hän on voinut mainiosti. Minä olen voinut aivan mainiosti, ja minulla on ollut tänä kesänä hieman hauskaakin. Ensiksi minut oli kutsuttu Paavolaan pastori Laguksen luo, ja sinne oli kutsuttu nuoret Siikajoelta sekä Vihannista ja Salosta. Sain siellä sangen paljon terveisiä Sinulta. Nimittäin nuorilta Montineilta ja Odenvallilta, ja minulla oli kunnia tutustua mamselli Erika Montiniin sekä Mathilda Castréniin, jonka pikkuserkkuja olemme. Tanssimme siellä kahtena päivänä ja meillä oli oikein hauskaa. Sitten tulivat Carin ja Henrik Rantsilaan ja viipyivät kaksi viikkoa. Huvittelimme parhaamme mukaan. Olimme nimittäin ulkona ja soutelimme sekä teimme ompelutöitä luonnon helmassa, ja Henrik luki meille jotakin kirjaa. Nyt tulin heidän mukanaan tänne Ouluun, ja tänä iltana me aiomme kävellä Putaalle tervehtimään sedän väkeä. En ole ollut siellä aikaisemmin. Viipynemme siellä muutamia päiviä.

Olin hetki sitten äidinäidin luona. Hän alkaa jo olla aika raihnainen, mutta ei sentään kovin pahasti, kun otetaan huomioon hänen ikänsä. Hän kuuli, että aioin kirjoittaa Sinulle, ja pyysi kertomaan Sinulle paljon terveisiä ja toivoi saavansa vielä kerran nähdä sinut. Kiitos, Janne kulta, siitä luottamuksesta, jota osoitit minulle, ja minä myönnän, että Laura on sangen miellyttävä ja suloinen tyttö, mutta … Olen kuullut kerrottavan, että hän on kihlautunut erään kapteeni Ravanderin kanssa. Anna toki anteeksi, että sanon tämän, mikä voi ehkä haavoittaa mieltäsi, mutta haluan vain, että saat ajoissa tietää sen, mutta en silti voi olla asiasta aivan varma. Oi Janne, miksi sinä sillä tavoin arvioit kohtaloasi kirjoitettuasi, ettei siitä pidä kuitenkaan tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Sanonkin siis nyt suoraan niin kuin nokkelasanainen Anna sanoi Mathiakselle. Sinä teet kuitenkin niin kuin tahdot, mutta minusta olisi ihanaa nähdä sinut vielä oikein onnellisena. Kerro Lauralle oikein paljon terveisiä minulta. Voisin myös kertoa hänelle terveisiä hänen sisareltaan Floralta, jonka tapasin eilen hautausmaalla – olimme siellä katsomassa nuoren Kargerin hautajaisia. Oli hyvin liikuttavaa nähdä, kun niin lupaava nuorukainen laskettiin haudan poveen. Kaupungin kaikki asukkaat tuntuivat tungeksivan siellä saadakseen haudan äärellä vielä nähdä miehen, josta he olivat uskoneet saavansa seuraajan hänen isälleen, jota kaikki hyvin paljon kaipasivat. Nuoret tytöt, parhaista perheistä – sirottelivat kukkia hänen arkulleen. Ihmiset tuntuivat myös olevan hyvin liikuttuneita. Sen tien kulkeminen on kuitenkin meidän kaikkien osanamme. Voi, ei ketään – ei ketään – säästetä. Kun vain oikein ajattelee, oi miten vähäarvoista onkaan tämä katoavainen, johon niin monet ihmiset kiinnittävät kaiken toivonsa, ja kun se hetki lähestyy, jota meidän pitäisi sanoa vapautuksemme hetkeksi, se tuntuu olevan kauhun hetki. Jumala suokoon, että me kaikki voisimme kohdata sen tyynesti, silloin olemme ikuisesti onnellisia.

Mutta ei, minun on juuri nyt lopetettava. Setä, täti sekä Carin pyytävät kertomaan sinulle paljon terveisiä ja pyytävät sinua ensi talvena käymään Oulussa. Sinä olit niin ystävällinen, että mainitsit tulevasi noutamaan minut täältä. Tulen mielelläni Sinun luoksesi, armas veljeni, koska totean, että on sekä hyödyllistä että välttämätöntä olla poissa kotoa. Saapa nähdä, saako patikointi (josta mainitsit) terveydentilasi kuntoon. Uskon toki, että se vahvistaa voimia, jollei se ole liian rankkaa.

Hyvästi, hyvä rakas Janne. Elä ikuisesti autuaana ja onnellisena, toivoo altis sisaresi ja ystäväsi

Annette.

 

Hyvä Janne, kirjoita minulle ensi tilassa. Katsotaanpa, olet ehkä jo poissa, siinä tapauksessa saan tyytyä odottamaan vastausta jonkin aikaa. Hyvästi.

 

 

Vertailu