Anna Christina Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Oulussa 22.12.1832

 

Rakas Janne 

 

Olen usein aikonut kirjoittaa Sinulle, vaikka en ole aikomusta aikaisemmin toteuttanut, mutta nyt en enää voi lyödä velvollisuuttani laimin. Anteeksi, Janne hyvä, että viivytys on ollut näin pitkä. Minäkin olen odottanut Sinulta kirjettä, joka olisi ollut sanoin kuvaamattoman tervetullut, koska olen ollut hyvin yksin tänä syksynä, kotonakin ovat olleet niin hiljaa, etten ole saanut heiltä yhtään riviä. Niinpä en lainkaan tietäisi, kuinka he voivat, jollei Carin Piponius olisi ollut ystävällinen ja kirjoittanut minulle. Isä on äskettäin käynyt Kokkolassa, ja silloin kotona kaikki olivat olleet terveitä. Bina Piponius on nyt meillä Albertin seurana. Hän kuuluu viihtyvän mainiosti.

Nyt olen jo ollut kolmatta kuukautta Rantsilassa. Ei minulla ole siellä ollut kovin ikävää, Albertiani olen paljon kaivannut ja vasta nyt tiedän, mitä muutamien rivien saaminen vanhemmilta, sisaruksilta ja ystäviltä merkitsee. Kunhan vain saisin kirjeitä usein, olisin kerrassaan tyytyväinen. Montgomeryn setä ja täti ovat myös nyt olleet hyvin ystävällisiä minulle, niin ettei aina tarvitse kuulla moitteita ja saa myös opetella taloudenhoitoa. Kyllähän sinä muistat, miten vähän sain puuttua niihin asioihin kotona. Äiti oli kyllä varmasti tyytyväinen siihen, että lähdin, ja ehkä minä olin yhtä tyytyväinen. Kodin jättäminen tuntui minusta kuitenkin hirmuisen pahalta, eikä vielä ole päätetty, milloin matkustan kotiin. Ehkä viivyn täällä kesän yli. Kauhean yksin siellä olen. Koko kappeliseurakunnassa ei ole yhtään paremman väen tyttöä sen jälkeen, kun Laurinin mamsellit muuttivat pois. Pappilan maisteri (Aspelin) on ainoa, jonka kanssa nyt joskus voi jutella ja nauraa. Hän on hyvin iloinen ja hauska. Kuten näet, olen nyt Oulussa ja asun Piponiusten luona. Olen nyt saanut tavata äidinäidin vielä kerran, ja se oli minusta sangen hauskaa, ja olen myös tavannut Blomin tädit. Minulla ei ole täällä muita tuttuja kuin Nervanderin tytöt ja Josephina Calamnius Uudestakaarlepyystä. Piponiuksen täti on hyvin pahoillaan siitä, ettei hän saanut Henrikille rahaa Sahlbergilta Utajärveltä. Hän oli tosin jo luvannut, mutta kun tuli tällainen huono vuosi, hän ei voinut saada rahoja irti, mutta täti toivoo nyt, että Sinä olet ystävällinen ja autat häntä saamaan jostakin rahaa lainaksi siihen asti, että Elias saa palkkansa. Heidän asiansa ovat nyt huonolla kannalla, niin kuin jo tietänetkin. Matkustan varhain huomisaamuna kotiin, ja Gustava Snellman Putaalta tulee mukanani Rantsilaan ja viipyy siellä joulunpyhien yli, niin etten jää aivan yksin. Carin kirjoitti, että Wilhelm ja August ovat kulkeneet Juutinrauman läpi, mutta Jumala tietää, milloin saadaan kirjeitä Livornosta, jonne he aikovat. Terveitä he olivat silloin olleet, ja Jumala, joka kaiken hyvän antaa, suokoon heille onnea ja menestystä heidän matkallaan ja auttakoon heidät kotiin. Et varmaankaan saa tätä kirjettä ennen kuin joulun jälkeen, ja siispä saan toivottaa Sinulle hyvää uutta vuotta sekä kaikessa iloa ja menestystä. Tämä vuosi on nyt pian lopussa, ja aloitamme nyt pian uuden vuoden, jonka lopusta emme vielä tiedä. Vain Jumala tietää, mitä muutoksia voi kohdallamme tapahtua ennen sitä. Hyvästi, rakas Janne, voi hyvin äläkä unohda uskollista ja vilpitöntä sisartasi ja ystävääsi

Annettea.

 

PS Montgomeryn täti ja setä pyysivät minua kertomaan Sinulle terveisensä, samoin Piponiuksen täti ja setä ja myös Gustava Snellman Putaalta. Kirjoita pian minulle, Janne hyvä, ja osoita kirje Ouluun. Posti kulkee Raaheen niin harvoin. Hyvästi, Janne kulta, minun on vielä pyydettävä sinua kirjoittamaan pian Annullesi.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: