Palossa 17.1.1836
Hyvä rakas Janne!!
Sydämellinen kiitos kirjeestäsi, jota niin kauan odotin, ja kiitos, parahin Janne, myös rahoista. Tietysti tulin hyvin iloiseksi saadessani kirjeesi. Iloani kuitenkin hieman häiritsi se, että löysin kuoren sisältä vain muutaman rivin. Enkä sittenkään pannut tätä niin pahakseni kuin sitä, mitä siinä sanot, nimittäin: ettei Sinulla ole minulle mitään sanottavaa, se sattui minuun todella kipeästi. Olethan Sinä, Janne hyvä, kirjoittanut minulle ennen sangen pitkiä ja perusteellisia kirjeitä, joten miksi konseptit nyt kerralla olisivat lopussa? Minusta tuntuu siltä, että Sinulla olisi kyllä voinut olla paljon sanottavaa minulle. Olethan Sinä nyt kuten ennenkin armas rakas veljeni ja osoitat sen vielä sillä huolekkuudella ja huolenpidolla, jonka kohdistat tarpeisiini ja siihen, mikä olisi minulle parasta. Vaikka Sinä et pystyisikään siihen, tunnen kuitenkin sangen hyvin Sinun sisimpäsi, vaikka Sinä nyt yrität peittää sen ja näyttää minulle synkemmän puolen itsestäsi. Niinpä niin! Myönnän, että olen omilla toimillani ansainnut tämän ja että todellakin tämä on minun syyni. Miksi en voinut luopua omasta tahdostani ja noudattaa Sinun tahtoasi? Mutta jos Sinä vain uskot, Janne, että minä valitsin Oton pelkästään tullakseni itse onnelliseksi ja sen takia, että olin vapaa valitsemaan sen, jota rakastin, niin Sinä erehdyt. Luuletko Sinä sitten, etten minä koskaan halunnut noudattaa Sinun tahtoasi ja täyttää Sinun toivettasi? Minulla toki oli tuohon aikaan niin hirveän raskasta ja vaikeaa, että voin aivan aiheellisesti sanoa sitä ensimmäiseksi koettelemuksekseni, sillä en ollut vielä koskaan kokenut itsessäni sellaisia kamppailuja ja tuskia kuin tuohon aikaan, vaikka Sinä ehkä luulit, etten koskaan ajatellutkaan jättää asiaa sikseen. Omasta puolestani olisin mielihyvin ollut valmis luopumaan tästä ajatellessani Sinun toivettasi, mutta kun ajattelin Otto-parkaa, jonka tunsin niin hyvin, tiesin, ettei sellaisen vastauksen saaminen olisi ollut helppoa! Kun kuvittelin, millaisen kärsimyksen olisin sillä tavoin tuottanut hänelle, rohkeuteni petti jälleen, enkä pystynyt tekemään sellaista päätöstä. Tiedän, että Sinä ehkä mieluimmin haluaisit minun vaikenevan koko asiasta. Ole nyt kuitenkin kärsivällinen minun kanssani ja suo minulle selitykseni anteeksi. Elän ja kuolen siinä uskossa, että Kaitselmus halusi näin käyvän. Sinä pyydät minua tekemään selkoa rahoista. Olen saanut isältä 25 ruplaa, mutta kuulostaa todellakin siltä, että hän vielä aikoisi antaa minulle vähän, maaliskuun puolivälissä on maksettava tilasta menevät maksut. Pyysit minua kertomaan siitä Sinulle. Älä ole huolissasi siitä, ettei Sinulla ollut enempää rahaa minulle lähetettäväksi, sillä Ottokin kirjoitti tästä viime kirjeessään ja pyysi minua ottamaan rahaa Essenin sedältä, minkä teinkin, kun ennen joulua ostin pellavaa ja hamppua. Hän pyysi minua ottamaan myös Collanderilta sen, mitä tarvitsen. Minun onkin täytynyt ottaa Collanderilta melkoinen määrä englantilaisia lankoja. Kun on ostettava niin höyheniä kuin kaikkea muutakin tuollaista, rahaa kyllä kuluu. Toden sanoakseni minun mielestäni täällä ei juuri olisi tarpeen säästellä polstereita ketään varten. Äiti on toki aivan peloissaan siitä, että hän joutuisi sijoittamaan nuppineulankaan arvosta omaisuutta minun varustamiseeni. Itse olen nyt yrittänyt saada kokoon minkä voin ja huolehtia yksin töistäni. Gustava Snellman Putaalta on nyt täällä ja auttaa minua. Hän pyytää kertomaan Sinulle terveisiä.
Onnea hyvälle uudelle vuodelle, Janne kulta. Jumala suokoon terveyttä niin ruumiillesi kuin sielullesikin. Kiitos, Janne kulta, että kirjoitit Otolleni. Hän varmasti ilahtui siitä suuresti. Annette-täti sekä hänen miehensä ja pikku Wilhelminsä olivat täällä joulua viettämässä. He saapuivat jouluaaton aattona ja lähtivät loppiaisen jälkeisenä päivänä. Täti pyysi minua kertomaan Sinulle häneltä paljon terveisiä, kun kirjoitan, oli ihanaa ja hauskaa saada tavata häntä. Hänellä on erinomaisen kunnollinen ja yhtä erinomaisen ystävällinen mies. Voin kertoa Sinulle terveisiä Otolta, hän voi hyvin ja tulee tänne jo helmikuun puolivälissä, ja niinpä häämme vietetään maaliskuun alussa. Hääpäiväksi on jo valittu 8. maaliskuuta, ja kuulutuspäivä on ensimmäinen paastosunnuntai. Ennen kuin tämä voi tapahtua, tarvitsen kuitenkin papintodistuksen Helsingistä. Pyydän Sinua tästä syystä hankkimaan sen ensi tilassa Kronilta ja lähettämään sen minulle. Ilman sitä Calen ei anna minulle todistusta. Ensi sunnuntaina kuulutetaan August ja Sofie. Meidät kaikki on kutsuttu onnittelujuhlaan Munsalaan. Siellä on enimmäkseen nuorisoa ja siellä tanssitaan. Uusikaarlepyyläisetkin on kutsuttu. Häistä sen sijaan tulee varsin pienet, vain vanhemmat ja sisarukset ja kaikkein läheisimmät kutsutaan. Sano terveisiä kaikille tutuilleni. Isä ja äiti pyytävät kertomaan Sinulle terveisiä. Voi hyvin, toivoo sydämestään
Annasi.
