Anna Christina Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Palossa 9.12.1835

 

Rakas Janne!! 

 

Minun on jälleen lähetettävä Sinulle tervehdykseksi muutama rivi odotettuani jo kauan kirjettäsi. En tiedä, mitä minun pitäisi ajatella. Toivon toki kuitenkin, että olet terveenä ja hyvässä kunnossa. Kun nyt ajattelen, että juuri nyt on puoli vuotta kulunut siitä, kun erosin Sinusta – niin varmaan huomaat itse, Janne hyvä, etten olisi kohtuuton, jos valittaisin siitä, että olet hidas kirjoittamaan. Vaikka Sinulla olisi kuinka kiire, minun mielestäni sen verran aikaa pitäisi kyllä liietä. Olen itsekseni etsiskellyt kaikkia mahdollisia syitä siihen karkottaakseni ajatuksen, että teet näin tahallasi, mutta kyllä minun on nyt otettava todesta tämä tuskaa tuottava ajatus. Janne hyvä! Kerro nyt minulle – oletko Sinä pysyvästi vihainen minulle siitä, että olen valinnut Oton. Tyytykäämme Herran tahtoon, sillä en minä usko, että Jumalan tahto perustui minun omaan valintaani, niin kuin Sinä sanoit. Jos nimittäin Jumala olisi valinnut minulle jonkun toisen, Hän olisi voinut ohjata mieltymykseni ja sydämeni Otosta eroon. Näen kaikesta, ettei minua ole luotu suuren maailman komeuteen ja melskeeseen. Tunsin siellä aina sisimmässäni salaista kaipuuta rauhaan ja vapauteen, jota en mielestäni koskaan löytänyt sieltä, ja kun olin tottunut maaseutuelämään, alituinen kaupungissa istuminen tuntui minusta usein jonkinmoiselta kahleelta. Kun toisinaan (tädin kanssa) menin Enbomin puutarhaan kauniina kevätaamuina ja kuulin siellä lintujen liverryksen ja näin kaiken kauniin ja ihanan ympärilläni, aloin itsekseni itkeä katkeria kyyneleitä. Mistä syystä, sitä en pystynyt selittämään, luultavasti siksi, että maaseutu ja kaunis maisema ovat aina vaikuttaneet minuun niin voimakkaasti. Nyt toiveeni ovat täyttyneet joka suhteessa, ja mitä voisin vielä pyytää, jotta mies olisi parempi kuin Otto? Ehkei kukaan muu olisi rakastanut minua niin sydämestään ja vilpittömästi kuin hän, ja rakkaus luullakseni kyllä vastaa kulta-aarteita. Miksi meidän pitää kantaa huolta tulevaisuudesta? Jos saamme pitää sen, minkä Jumala on nyt meille antanut, voimme varmasti aina selviytyä. Jos Hän näkee parhaaksi ottaa sen meiltä pois, kukapa voi Häntä vastustaa, ja tämän hän voi tehdä kenelle tahansa. Monesta Hän on jo huolehtinut, jättäytykäämme Hänen laupiaan kätensä varaan, niin meiltä ei mitään puutu. Isäkin on usein kummastellut hiljaisuuttasi ja uskoo sen merkitsevän, että tulet kotiin jouluksi, mutta olen sanonut, että sitä ei meidän kannata toivoa. August on nyt palannut meriltä, mutta en tiedä, mitä hän ajattelee, sillä hän ei ole kirjoittanut eikä käynyt. Hän asustaa nyt Sofien luona. Ehkäpä kuulutukset luetaan piankin ja he tulevat sitten tänne yhdessä. Otolta sain kirjeen viikko sitten. Hän voi hyvin. Maaliskuussa menemme naimisiin, kuten luultavasti mainitsin viime kirjeessäni. Oton on oltava jälleen Vuojoella saman kuun lopussa. Siitä syystä häät on pidettävä maaliskuun puolivälissä. Isä lähtee huomenna Kokkolaan. Gustava Snellman Putaalta on luultavasti jo siellä. Hän tulee tänne auttamaan minua kutomistöissä. Se pitkä kangas, joka oli kangaspuissa silloin, kun viimeksi kirjoitin Sinulle, on ollut jo kauan valmiina. Lopettelen parhaillaan viimeistä ennen joulua valmistuvaa. Niitä rahoja vastaan, jotka olet luvannut minulle, olen jo ottanut luottoa ja lainannut lisäksi vähän rouva Calenilta. Olen myös ottanut Oton laskuun hiukan rahaa Essenin sedältä. Janne-poika, Sinulla saattaa olla puutetta rahasta, kun Sinun on alituisesti pantava sitä liikkeelle niin minulle kuin muillekin etkä taida saada palkkaasi käsiisi ennen lukukauden päättymistä. Olet kai saanut pienen kirjeesi, jonka lähetin tädin kirjeen sisällä, saapa nähdä, milloin hän kirjoittaa. Hän lienee jo kauan ollut uudessa kodissaan. Kerro tuhannet terveiset hänelle sekä kaikille muille ja kysy Bergbomin tädiltä (sitä nimitystä käytän hänestä ainaisesti), kestääkö myrtti kauemmin hiekassa. Janne, sitten pyytäisin häntä lähettämään minulle myrtin kotiin matkustavien ylioppilaiden mukana jo nyt, jollei sitä voida lähettää tänne talvella, jolloin sitä tarvitaan. Sitten pyytäisin Sinua, Janne hyvä, maksamaan tädille myrtin hinnan, sillä pyysin tätiä ostamaan sen kasvihuoneesta. Pyydä Bergbomin tätiä myös ostamaan erä venäläistä silkkistä ompelulankaa niillä rahoilla, jotka jäivät yli, kun hartiahuivin hinta saatiin tingityksi. Se tulee hartiahuivin omistajalle. Kerro terveisiä Fredrika Runebergille ja kiitä häntä minun puolestani paljon paketin sisällöstä. Janne hyvä! Jollet tarvitse Rantsilan nahkavällyjä, lähetä jos suinkin mahdollista ne minulle jonkun matkalaisen mukana. Kai ne nyt ovat helposti saatavissa tänne. Isä ja äiti pyysivät minua kertomaan Sinulle terveisiä, vaikka nyt he kaikki nukkuvat. Kirjoita nyt pian Sinua sydämestään alttiisti rakastavalle sisarellesi.

Anna.

 

Millähän on tapana reunustaa elastisia kumikalosseja?

 

 

Vertailu